Voimakas ja jatkuva kuorsaaminen voi olla merkki uniapneasta, Usein kuorsaukseen reagoi ensimmäisenä vieressä nukkuva kumppani, jonka yöuni häiriintyy. Et välttämättä usko, kun hän valittaa asiasta. Tällöin kumppanisi kannattaa nauhoittaa kuorsaustasi puhelimellaan. Näin pääset omin korvin kuulemaan yöllistä älämölöäsi. Kuorsauksesta kertoo myös se, että suusi on herätessä kuiva ja kieli tuntuu karhealta.

Selinmakuu altistaa kuorsaamiselle, etenkin jos sinulla on ylipainoa. Silloin kaulalla oleva rasvakudos painaa nielusi tukkoon. Kyljellä nukkuessa näin ei tapahdu. Pysyt kyljelläsi, kun ompelet taskun yöpaidan selkään ja panet sinne tennispallon. Pallo pakottaa sinut kierähtämään, jos käännyt selällesi.

Kuorsaus voi johtua myös tukkoisesta nenästä. Tällöin apua voi saada nenätipoista tai nenän limakalvojen huuhtelusta nenäkannulla ennen nukkumaanmenoa. Isot kisarisatkin aiheuttavat kuorsausta. Niiden poisto korjaa tilanteen.

Hereille korahtaminen kertoo hengityksen katkeamisesta. Uniapneasta puhutaan, kun nukkuessa tulee toistuvasti vähintään kymmenen sekuntia kestäviä hengityskatkoja. Pahimmillaan katkoksia voi olla jopa sata tunnissa. Katkot ovat seurausta siitä, että ylähengitysteiden auki pysymistä tukevat lihakset rentoutuvat nukkuessa. Jos hengitystiehyet ovat ahtaat, lihasten rentoutuminen saattaa estää hengitysilman virtauksen kokonaan tai osittain. Tupakointi lisää hengityskatkosten määrää, koska tupakansavu turvottaa limakalvoja. Jo yksikin alkoholiannos illalla lamaa hengitystä ja lisää katkoksia.

Hengityskatkokset altistavat monille terveysriskeille. Sydän- ja verenkiertosairauksien, kuten aivoinfarktin, vaara kasvaa. Pitkäaikainen huono uni vaikuttaa myös aivoihin ja voi synnyttää Alzheimerin tautiin liittyviä plakkeja, mikä voi lisätä dementian vaaraa.

Toisaalta uniapnean riskiä lisäävät monet sairaudet, kuten diabetes, astma, kilpirauhasen vajaatoiminta sekä verenpaine- ja keuhkoahtaumatauti. Myös purentavirheet, pieni alaleuka ja kupera profiili altistavat sille.

Normaalisti virtsaamisen tarve vähenee nukkuessa. Uniapneassa se kuitenkin lisääntyy. Tämä johtuu virtsaneritykseen vaikuttavasta hormonista, jota myös hapenpuute osittain säätelee. Myös yöhikoilu on uniapnean oire. Sekin on seurausta hapenpuutteesta, joka aiheuttaa stressireaktion autonomisessa hermostossa. Stressi nostaa hien pintaan.

Uniapneaa sairastavan päätä saattaa aamulla herätessä särkeä. Tähänkin on syynä hengityskatkojen aiheuttama hapenpuute. Yleensä särky menee ohi noin puolessa tunnissa, kun hengittäminen normalisoituu. Huono uni altistaa myös muistin pätkimiselle, keskittymisvaikeuksille ja mielialamuutoksille, kuten ärtyisyydelle ja masentuneisuudelle.

Päiväväsymys on uniapnealle tyypillinen oire. Se ilmenee uneliaisuutena tai tahattomana nukahteluna päivällä. Uni tulee etenkin tylsäksi koetuissa tilanteissa, esimerkiksi työpalaverissa. Saatat myös nukahtaa telkkarin ääreen jatkuvasti, päivälläkin. Pahimmassa tapauksessa väsymys iskee, kun ajat autoa. Nukahtaminen ratissa voi maksaa henkesi ja vaarantaa muut liikenteessä olevat. Kohonneen liikenneonnettomuusriskin vuoksi on erittäin tärkeää selvittää, mistä päiväväsymys johtuu. Myös jatkuva kuorsaaminen ja korahtelu ovat syy hakeutua lääkäriin. Uniapnea todetaan unipolygrafiatutkimuksella.

Lievän taudin hoidoksi riittää usein elintapahoito. Se tarkoittaa ennen kaikkea painon pudottamista, koska ylipaino on uniapnean merkittävin syy. Elintapahoitoon kuuluu lisäksi tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Liikunta yksin parantaa unta, vaikkei paino putoaisi yhtään.

Jotkut hyötyvät hampaisiin yöksi laitettavasta uniapneakiskosta. Kisko vie leukaa eteenpäin, jolloin nielu jää avoimeksi.

Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa tarvitaan elintapamuutosten lisäksi CPAP-laitetta. Se puhaltaa yöllä ilmaa hengitysteihin ylipaineella ja pitää hengitystiet auki. Laitetta tulisi käyttää vähintään neljä tuntia yössä. Se vähentää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä yli puolella.

Asiantuntija: järjestöjohtaja Mervi Puolanne, Hengitysliitto