Sointi, joka kuorosta lähtisi teoksen alussa linnan kivipihalla, olisi päätä huumaava.

Savonlinnan oopperajuhlien uusi taiteellinen johtaja Ville Matvejeff oli valinnut debyyttikesänsä uudeksi tuotannoksi puolalaisen Karol Szymanowskin 1920-luvulla säveltämän oopperan Kuningas Roger.

1900-luvun parhaita oopperoita, ei vielä koskaan esitetty Suomessa. Kiehtova psykologinen draama. Olavinlinnan 1400-luvun miljöö pääsisi teoksessa hienosti oikeuksiinsa myös visuaalisesti.

Kesällä 34 vuotta täyttävä kapellimestari Matvejeff johtaisi teoksen itse.

Oopperajuhlien ohjelmistossa on joka kesä yksi uusi teos. Lisäksi esitetään yleensä kolme aiemmilta vuosilta tuttua. Nyt Sevillan parturi, Carmen ja La Traviata.

Vierailijana olisi tuttu oopperatalo, Kroatian kansallisteatteri, jonka kapellimestarina Matvejeff oli itse aiemmin vieraillut. Se esittäisi Massenet’n Werther-oopperan ja Händelin Julius Caesarin.

Virallisesti Matvejeff oli aloittanut oopperajuhlien taiteellisena johtajana syyskuussa 2019. Työn 2020 festivaaleja varten hän oli kuitenkin aloittanut jo paria vuotta aikaisemmin. Oopperajuhlien suunnittelujänne on kolmisen vuotta. Valmis ohjelmisto julkaistaan aina vuotta aikaisemmin kesäkuussa.

Lipunmyynti kesälle 2020 oli ennätysvauhdissa. Tavallisestikin noin 20 prosenttia lipuista myydään jo edellisen kesän festivaalien aikana. Nyt kiinnostusta lisäsi oopperajuhlien kaikkien aikojen nuorin taiteellinen johtaja. Kaksi kolmasosaa lipunmyynnin budjetista oli jo kasassa.

Helmikuussa alkoi näyttää siltä, ettei kesän 2020 festivaalista tulisi ainutkertainen vain Matvejeffille. Maaliskuun 12. koronavirusta oli jo Suomessakin niin, että Sanna Marinin hallitus suositti yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista toukokuun loppuun asti.

Olavinlinnan katsomossa on 2 264 istumapaikkaa, melkein puolet enemmän kuin esimerkiksi Suomen kansallisoopperassa. Päälle tekijät: ohjaaja, solistit, kuoro (80 henkeä), tarvittaessa myös lapsikuoro (30 henkeä), orkesteri (75–80 henkeä), ääni- ja valaistustekniikka, puvustus, maski, järjestyksenvalvojat… Mahdollisesti jopa yli 2 500 ihmistä yhdessä näytöksessä. Viisinkertaisesti yli suosituksen.

Joka puolella Suomea kesätapahtumien tilanne oli nyt auki. Kolmipäiväinen Ilosaarirock, viisipäiväiset Tangomarkkinat, yhdeksänpäiväinen Pori Jazz.

Savonlinnan oopperajuhlat: 30 päivää, noin 70 000 ihmistä.

Mitä tapahtuisi oopperajuhlille, jos kaikki kaatuisi nyt? Miten kävisi noin 33 000 asukkaan Savonlinnan?

Joo, onhan tässä aika oopperallisia draamankäänteitä”, Ville Matvejeff sanoo ja naurahtaa Macin näytöllä. Hän on Skype-videopuhelun päässä kotonaan Helsingissä.

Huhtikuun 22. on pääkaupungissa aurinkoinen, +10 astetta. Edellisenä päivänä kevään lämpöennätys on houkutellut ihmisiä puistoihin. Päivän Helsingin Sanomissa toimittaja Saska Saarikoski raportoi 37. Poikkeustilassa-kolumnissaan nähneensä kotimatkalla Sinebrychoffin puistossa 300–400 ihmistä. 2–6 hengen ryhmiä, noin viiden metrin välein, mutta kymmenenkin hengen seurueita näkee, Saarikoski kirjoittaa. Joogaajat taivuttelevat puiston nurkassa.

Hallitus on kieltänyt yli kymmenen hengen julkiset kokoontumiset 13. toukokuuta asti. Parhaillaan se istuu Helsingin Säätytalolla päättämässä koronarajoitusten jatkosta, myös kesätapahtumista. Tiedotustilaisuus on illalla puoli kahdeksalta.

”Mitä ikinä siellä päätetäänkään, toivon, että se päätös on hyvin selkeä tai juridisesti sitova”, Matvejeff sanoo.

”Kesä on jo piloilla kaikilta tapahtumajärjestäjiltä.”

Viimeiset viisi viikkoa ovat tuntuneet pitkältä ajalta olla epä-

tietoisuudessa, Matvejeff sanoo. Huolta on ollut myös taitelijoista ja kollegoista. Alalla moni elää kädestä suuhun, joukossa perheellisiä. Kalenterit ovat nyt tyhjät.

”Miten ihmiset selviävät?”

Tanskan Roskilde, Englannin Glastonbury ja Yhdysvaltojen Coachella on jo peruttu.

Oopperajuhlien tappiot ovat Matvejeffin mukaan tähän mennessä arviolta 1,5 miljoonaa euroa. Ollaan jo kesän 2020 järjestelyiden loppusuoralla. Rahaa on mennyt suunnittelu- ja valmistelutyöhön, markkinointiin sekä 13 ympärivuotisen työntekijän palkkoihin. Tappiota on lisännyt myös kuusi viikkoa pysähdyksissä ollut lipunmyynti.

Maaliskuun alusta lähtien oopperajuhlien toimistolla on käyty läpi erilaisia skenaarioita. Voitaisiinko juhlat esimerkiksi järjestää jotenkin pienempinä, rajatulla yleisömäärällä?

Mutta mammutille on mahdotonta olla kevyt.

Oopperajuhlien tekeminen maksaa 7,5–8,5 miljoonaa euroa. Yli 75 prosenttia budjetista tulee lipunmyynnistä, viisi kuusi miljoonaa euroa. Sponsorituloja on 5–10 prosenttia. Loput 15 prosenttia rahoituksesta on tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Savonlinnan kaupungilta.

Olavinlinnassa ei ole näyttämöä valmiina, vaan se rakennetaan joka kevät festivaalia varten. Kannattaisiko sellainen tehdä vain muutamaa esitystä varten?

Suurin osa oopperavieraista on riskiryhmäläisiä. Kävijät ovat pääasiassa yli 55-vuotiaita. Tulisiko kukaan edes, vaikka yleisörajoitukset purettaisiin heinäkuuhun mennessä?

Vaihtoehdot, joita Matvejeff ei hallitukselta tänään toivo: 1) päätös siirtyy, 2) annetaan lupa järjestää, joka myöhemmin perutaan tilanteen huonontuessa, 3) annetaan suositus olla järjestämättä.

”Jotta me voitaisiin tehdä yksiselitteinen perumispäätös tänään, meidän pitäisi saada selkeä kielto valtiovallalta.”

Suositus. Kielto.

Suositus tarkoittaisi, ettei oopperajuhlia järjestetä, mutta festivaali joutuisi maksamaan vahingonkorvaukset sopimusten purkamisesta, jopa miljoonia euroja.

Kielto vapauttaisi vahingonkorvauksista. Se olisi force majeure, ylivoimainen este. Sopimusten purkamiselle ja uudelleenneuvotteluille olisi laillinen perusta.

Tieto tarvitaan nyt, sillä toukokuussa alkaa juosta isoja kulueriä, Matvejeff sanoo.

Silloin aletaan rakentaa Olavinlinnan oopperalavaa ja -tekniikkaa. Tekninen tiimi harjoittelee lavasteiden vaihtoa ja valaistusta. Puvustus tekee viimeisiä korjauksia. Kuorolla on viimeinen harjoitusleiri ja sovitukset.

Kaiken on oltava valmista, kun oopperaharjoituksen alkavat 1. kesäkuuta.

”Se on jo tässä vaiheessa selvää, että Savonlinnan oopperajuhlat eivät tule selviämään tästä vuodesta, jos me emme saa reilua ylimääräistä tukea. Että festivaalin tulevaisuus on vaakalaudalla.”

Savonlinna: itärajalle noin 60 kilometriä, Helsinkiin noin 330 kilometriä, lähimpään toiseen isoon kaupunkiin, Mikkeliin, runsas 100.

Kaupungin pinta-alasta noin 38 prosenttia Saimaan vesistöä.

Savonlinna on siitä tyypillinen itäsuomalainen pikku-

kaupunki, että haasteisiin on pitänyt tottua. Ikäpyramidi seisoo kärjellään: asukkaista yli 65-vuotiaita on 32 prosenttia, alle 15-vuotiaita 12 prosenttia. Työttömyysaste on Etelä-Savon maakunnan korkeimpia, heinäkuun lopussa 14,9.

Viime vuosien suurin uutinen Savonlinnasta on ollut päätös Itä-Suomen opettajakoulutuslaitoksen lakkauttamisesta 2016. Sen mukana kaupungista katosi 900 opiskelijaa. Kokonaisia kerrostaloja jouduttiin purkamaan. Niihin ei ollut enää asukkaita.

Oopperajuhlien arvo Savonlinnalle on sekä imagollinen että taloudellinen.

Joka kesä juhlat tuovat Savonlinnaan korkean profiilin vieraita poliitikoista yritysjohtajiin. Festivaalit tekevät tunnetuksi myös kaupungin suurinta nähtävyyttä, Olavinlinnaa, jossa vierailee vuosittain 100 000 kävijää.

Savonlinnalaisille yrittäjille oopperajuhlat on taannut joka kesä kuukaudeksi säävarman tulonlähteen. Satoi, paistoi tai myrskysi, pukuihin, leninkeihin ja kesähattuihin pukeutuneet vieraat ovat täyttäneet pikkukaupungin kadut, hotellit, ravintolat, terassit ja myymälät.

Iltanäytöksen päätyttyä Olavinlinnan läheiset pienet mukulakivikadut ovat tukkeutuneet yli 2 000:sta viinilasillista ja iltapalaa etsivästä oopperakävijästä.

Seuraavana iltana toiset yli 2 000 oopperavierasta. Joka päivä uusi satsi, ennen ja jälkeen näytöksen. Yhteensä kymmeniä tuhansia.

On melkein vain riittänyt, että avaa oven.

Salkusta avautuu pienoismalli: Olavinlinnan näyttämö ja sitä ympäröivät muurit.

Pahvista tehdyn mallin avulla suunnitellaan oopperatuotannon visuaalinen ilme. Joskus käytetään tietokonettakin, mutta salkku oli mukana silloinkin, kun oopperajuhlilta matkustettiin neuvottelemaan Milanon La Scalaan. Maailmankuulu oopperatalo vieraili Savonlinnassa kesällä 2019.

Pienoislavalle asetellaan miniatyyrilavasteita ja pikku-ukkoja. Muuri on päällystetty valokuvalla oikeasta muurista. Lavasteiden on näytettävä hyvältä sen luonnonkivien punaruskeanharmaata mosaiikkia vasten.

Oopperatuotannot voi jakaa kolmeen: kantaesitys eli kokonaan uusi oopperateos, olemassa olevasta oopperateoksesta tehty uusi tuotanto ja kolmantena vanha tuotanto, joka on kaivettu varastosta uudelleenesitettäväksi.

Kantaesityksen tekeminen vie vähintään neljä vuotta. Viimeisin nähtiin Savonlinnassa kesällä 2017, Aulis Sallisen tilausteos Linna vedessä.

Olemassa olevia oopperateoksia on satoja, ellei tuhansia. Ne on kirjoitettu historian eri vaiheissa, ja ne löytyvät kustantajien katalogeista.

Oopperan taiteellisen johtajaan on tunnettava koko oopperahistorian repertuaari alusta loppuun. Mitä on saatavilla ja mitä eri teosten tekeminen edellyttää. Esimerkiksi millaiset äänityypit sopivat mihinkin rooleihin. Sopraanon, mezzosopraanon, alton, tenorin, baritonin ja basson lisäksi on olemassa suuri määrä variantteja, kuten äänen karakteri ja väri.

Toisin kuin popkappaleita, oopperasävellyksiä on silti rajallinen määrä. Yleisön tuntemia mestariteoksia, kuten Carmen, vielä vähemmän. Kuningas Rogerin kaltaiset tuntemattomammat mutta Olavinlinnaan sopivat helmet ovat nekin melko helposti siivilöitävissä.

Suurin yksittäinen työ tuotannossa on laulajien valinta. Laulajia on paljon, mutta huiput ovat usein kiinnitettyjä vuosien päähän. On pysyttävä kartalla, missä vaiheessa uraansa eri laulajat ovat menossa taiteellisesti ja teknisesti, kehityskaarensa ja repertuaarinsa suhteen.

Kuningas Rogerin kaltaisen uuden tuotannon tekemiseen menee noin kaksi vuotta.

Teoksen valinnan jälkeen kootaan taiteellinen työryhmä, ohjaaja, kapellimestari, lavastaja, puvustaja ja valosuunnittelija, joka luo teoksen visualisoinnin ja tarinankerronnallisen viitekehyksen. Työ valmistuu runsas vuosi ennen ensi-iltaa. Sen jälkeen viimeisen vuoden aikana kootaan kuoro ja orkesteri, tehdään lavasteita, pukuja ja muuta rakentamista ja harjoitellaan.

Jos esitettävänä on Sevillan Parturin kaltainen vanha tuotanto, joka on nähty Olavinlinnassa aiemminkin, sen lavasteet ja puvut kaivetaan varastosta, tarkistetaan, korjataan, sovitetaan, muokataan. Oopperan puvustossa on tuhansia pukuja aiemmilta vuosilta. Yhdessä esityksessä pelkästään kuorolla on vähintään 80 asua, yksi jokaisella. Jos asuja on kolme, kuorolle on valmistettava yhtä teosta varten 240 asua.

Kun yleisö istuu Olavinlinnan penkkiriveille katsomaan Kuningas Rogerin kaltaista teoksen ensi-iltaa, heidän edessään avautuu satojen tuhansien eurojen tuotanto. Joskus tuotannon hinta voi olla yli miljoonankin.

Oopperajuhlat siirtyy kesään 2021 hallituksen linjauksen mukaisesti.

Tiedote lähetettiin vielä samana iltana, kun hallitus 22. huhtikuuta kielsi yli 500 hengen yleisötapahtumat heinäkuun loppuun asti.

Ville Matvejeff ryhtyi tavoittelemaan taiteilijoita. Seuraavan päivän Teams-palaverissa käytiin läpi tilannetta henkilöstön kanssa. Jokainen sai sanoa, miltä tuntui. Edessä oli säästöjä: jokainen 13:sta vakituisesta työntekijästä lomautettaisiin kuukaudeksi.

Virallisesti oopperajuhlia ei peruttu, ne siirrettiin vuodella eteenpäin.

”Meidän ensisijainen toiveemme oli, että pystyisimme kiinnittämään kaikki taiteilijat sinne vuoden päähän siirtyneille festivaaleille, mikäli vain heidän aikatauluihinsa sopisi”, Matvejeff sanoo.

Jos COVID-19-virusta ei olisi, Matvejeff olisi tänään 28. toukokuuta todennäköisesti seuraamassa, kun Kuningas Rogerin lavasteita sovitettaisiin näyttämölle Olavinlinnassa. Koerakennettaisiin ja koepurettaisiin. Kolmen päivän päästä, maanantaina, esityksen taiteellinen työryhmä saapuisi. Seuraavat neljä viikkoa harjoiteltaisiin kesän neljää produktiota. Festivaali avautuisi 3. heinäkuuta.

Savonlinnan sijaan Matvejeff on pysynyt Helsingissä. Hallituksen suositus välttää kaikkea matkailua, myös kotimaassa, on edelleen voimassa. Päästäänkö mökeille ja loma-Suomeen kesälläkään?

Hallituksen päätöstä seuraavat pari viikkoa menivät ”aikamoisessa tuulitunnelissa”.

Kontaktoitavana oli toistasataa taiteelliseen henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä eri puolilla maailmaa ja yhteistyökumppaneita. Aikataulujen selvittelyä, sopimusten purkamista ja uudelleen neuvottelua vuoden päähän.

Kymmenet tuhannet oopperakävijät olivat ehtineet ostaa lipun kesän 2020 festivaaleille. He ovat saaneet siirtää lippunsa tai palauttaa ne.

Taitelijoista monet ottivat Matvejeffin mukaan uutisen siirrosta ymmärtävästi.

Mutta moni oli myös huolissaan toimeentulosta. Kyselyitä tuli ennakkomaksuista, kompensaatioista ja palkkioiden korotuksista seuraavalle kesälle.

Kesän ohjelmisto saatiin siirrettyä vuodelle 2021 muutamia esiintyjiä lukuun ottamatta lähes sellaisenaan.

”Täytyy sanoa, että olen positiivisesti yllättynyt, että se meni näin sujuvasti. Mutta tosiasia on, että koko maanosassa kaikki ovat joutuneet tekemään saman operaation.”

Jos siirto ei olisi onnistunut, jo tehty työ olisi mennyt hukkaan niin taitelijoilta kuin festivaalilta. Kaikki olisivat hävinneet.

Ohjelmiston siirto vuodella eteenpäin synnytti dominoilmiön: samalla kesän 2021 ohjelma siirtyi vuodelle 2022. Sen suunnitelmat vuodelle 2023.

Hallituksen linjauksen jälkeen lähetettiin myös ensimmäinen avustushakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön, 489 000 euroa. Lopuille oopperajuhlien arvioidusta yhteensä puolentoista miljoonan euron tappioista aiotaan hakea tukea myöhemmässä, kesän tapahtumille kohdistetussa haussa.

Jos tukia ei tule, festivaali kaatuu, Matvejeff sanoo. Jos tulee vain osa, lisärahoitusta on etsittävä muualta, esimerkiksi varainhankintakampanjoilla.

Budjetin epävarmuudella voi olla pitkät varjot. Ilman taloudellisia puskureita festivaalin kyky ottaa taiteellisia riskejä pienenee. Yleisölle vieras ja heikommin myyvä mutta taiteellisesti mielenkiintoinen teos saatettaisiin joutua jättämään ohjelmistosta.

Varjoja on muitakin: Uskaltavatko ihmiset alkaa ostaa lippuja kesälle 2021? Mikä on tilanne ensi keväänä, entä kesänä? Jatkuuko epidemia, tuleeko uusi aalto? Entä rokote?

Entä jos ensi kesäkin peruuntuu?

”Se on jo absurdia edes kuvitella sitä.”

Jos kesän 2021 festivaali toteutuu, Matvejeff uskoo, että siitä tulee ”ihan valtava ilon ja vapautuneen tunteen juhla”.

Savonlinna Live -hanke, joka tuottaa korvaavia, pieniä tapahtumia oopperajuhlien ja muiden isojen tilalle. Lisää terassilupia ja -laajennuksia. Luontomatkailun kehittäminen: Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistojen reittien tuotteistaminen. Houkutellaan uusia, ympärivuotisia matkailijoita, varsinkin lapsiperheitä. Viestinä väljyys ja turvallisuus, huviloiden ja luonnon yhdistelmä.

Poikkeuskesä pakotti keksimään uutta myös Savonlinnassa.

Tavallisesti Savonlinnan koko kesäkauden matkailutuloista 50–60 prosenttia tulee oopperajuhlista, jos mukaan otetaan tapahtuman välilliset vaikutukset. Euroissa festivaalin välilliset vaikutukset Savonlinnan seudulle ovat 50–100 miljoonaa. Koko vuoden matkailijamääristä 10 prosenttia on oopperavieraita.

”Heinäkuu on se, milloin tiliä pitäisi pystyä tekemään”, Savon Mafian toimitusjohtaja Janne Kupiainen sanoo. Yrityksellä on Savonlinnassa kaksi ympärivuotista ravintolaa, yksi kesäravintola, B&B-majapaikka, kesähotelli sekä pienpanimo. Savonlinnan toimintojen koko vuoden liikevaihdosta 60 prosenttia tehdään oopperajuhlien aikaan.

Talvella on hiljaista. Savonlinnassa, kuten maakunnissa yleensäkin, käydään ulkona syömässä vain pikkujouluissa ja juhlapäivinä. Kun opettajankoulutuslaitos ja sen mukana opiskelijat lähtivät Savonlinnasta 2018, Savon Mafiakin joutui laittamaan saman tien kiinni kaksi paikkaa, yökerhon ja pubin.

Tälle kesälle Savon Mafian omistamien ravintoloiden ja majoitusten konsepteja on laitettu uusiksi. Olavinlinnan vieressä sijaitsevan, tavallisesti oopperakävijöitä palvelevan ravintola Valon kolmen ruokalajin illallinen viineineen on vaihdettu ruutupöytäliinoihin ja tavallisen kotimaanmatkailijan profiiliin sopivaan listaan.

”Pitsat 15 euroa ja punkkupullo 25 euroa”, Kupiainen sanoo.

Huoneen saa nyt 30–40 prosenttia halvemmalla kuin heinäkuussa yleensä. Normaalikesänä yöpyjät vuotavat oopperajuhlien aikaan Savonlinnasta yli Joensuuhun ja Mikkeliin asti.

Savon Mafia työllistää Savonlinnassa kesäisin noin 60 henkeä. Nyt on töitä noin 40–45 hengelle.

Oopperajuhlista ovat hyötyneet suoraan myös monet tavalliset savonlinnalaiset. Kun harjoitukset alkavat kesäkuun alussa, moni vuokraa asuntonsa taitelijoille ja muille festivaalin työntekijöille ja muuttaa itse mökille.

Oopperajuhlat työllistää festivaalien aikaan yli 1 000 ihmistä. Kaikki eivät ole savonlinnalaisia, mutta moni on.

Väliin jäävät esimerkiksi urheiluseurojen talkootulot. Savonlinnan uimaseura ei tänä kesänä myy oopperavieraille librettoja, viuhkoja eikä huopia. Jalkapalloseura STPS:n edustus- ja juniorijoukkueiden sekä jääkiekkoseura SaPKon junioreiden vanhemmista, isovanhemmista ja naapureista koostuva talkootiimi ei hoida järjestyksenvalvontaa.

Talkootulojen lisäksi pois jää yhteinen seura- ja Savonlinna-hengen nostatus.

”Suurimmalle osalle talkoolaisista se on sellainen (juttu), että on ylpeää olla savonlinnalainen ja ylpeä oopperajuhlista. Sillä on miun mielestä todella iso merkitys”, Juniori STPS:n rahastonhoitaja Sami Iivonen sanoo.

Kaikkea ei silti ole peruttu.

Savonlinnan kristillinen opisto on yksi oopperajuhlien virallisista yrityskumppaneista. Se on 29 vuoden ajan järjestänyt tapahtuman aikaan oopperakursseja. Osallistujat käyvät yhdessä esityksissä, tapaavat oopperataitelijoita ja kuulevat teoksiin liittyviä taustaluentoja. Bussikuljetuksen palattua näytöksen jälkeen Olavinlinnalta takaisin opistolle yöpalalla keskustellaan vielä esityksen annista.

Kurssi päätettiin järjestää tänäkin kesänä, ainoastaan hieman tavallista pienempänä ja lisäksi striimattuna.

”Asiakkaamme ovat oopperan ystäviä, jotka normaalisti kiertävät oopperataloja ympäri Eurooppaa. He eivät nyt ole päässeet mihinkään. Heillä on tyhjiö”, rehtori Tommi Tuunainen sanoo.

Vanhimmat kurssilaiset ovat yli 90-vuotiaita. Hard core -kävijöitä, kuten Tuunainen sanoo ja miettii hetken. Voikohan seuraavaa sanoakaan, mutta ehkä sen voi laittaa jotenkin kivasti?

Osa asiakkaista kutsui toissavuotista kuusi oopperaesitystä sisältänyttä kurssia ”rautapersekurssiksi”, hän sanoo.

”He kokivat, että se oli voimain ponnistus.”

Tälle kesälle ilmoittautuneiden joukossa on henkilö, joka on osallistunut joka kesä 29 vuoden ajan.

”Hän sanoi, että tämä on se, minkä takia hän haluaa vielä elää”, Tuunainen sanoo.

”Että jos korona tulee tällaisella kurssilla, tulkoon.”

Pysymme taiteessa, siirrymme Pariisiin…”

Bistro Waahdon terassilla on menossa oopperakesän perinteinen Aamunavaus-keskustelutapahtuma. Pullo käsidesiä terassin sisäänkäynnillä ja laminoitu kyltti ”Vältetään tungosta” muistuttavat poikkeuskesästä.

Ilmavasti sijoitetut pöydät ovat täynnä, ihmisiä seisoo kuuntelemassa terassiaidan ulkopuolella kadullakin.

Höyrylaivan pilli vislaa Saimaan rannassa tien toisella puolella.

Taiteesta siirrytään koulutukseen. OKL:n lähtö oli suru-uutinen, mutta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella on alkamassa kaksi uutta linjaa: liikunnan alan koulutus ja turvallisuuskoulutus.

Sitten keskustellaan oopperasta. Alustukseksi kuullaan kansallisoopperan laulajan Matti Turusen esittämä aaria.

On heinäkuun toinen viikko, suomalaisten lomakausi ja aurinkoinen sää. Viereisellä torilla kolmen teini-ikäisen tytön haitari- ja kosketintrio on lopettanut juuri Akselin ja Elinan häävalssin. Herneet neljä euroa litra, tänään poimittuja. Kantarelli, Suomi, yhdeksän euroa. Pahkataidekoju myy puuhun kaiverrettuja kylttejä: Avikainen, Kinnunen, Koskela, sauna, wc, paskahuussi…

Torin laidalla pieni Savonlinna Live -lava seisoo tyhjänä. Mutta torilla on vilkasta. Kahta pientä koiraa taluttava keski-ikäinen turistipariskunta kertoo yöpyneensä eilen Mikkelissä, seuraavaksi mennään Kolille, ”kun ei olla ikinä sielläkään käyty”.

Olavinlinnaan on kymmenien metrien jono. Opastettuja kierroksia tehdään nyt oopperan kulisseissa. Katsomo on piilossa vihreän pressun alla, orkesterimonttu tyhjä.

Tästä montusta La Scalan orkesterin soittajat lähtivät kesällä 2019 kesken kenraalin, kun lämpötila montussa oli +8 astetta. Soittimetkin menisivät sellaisessa piloille, orkesterista sanottiin.

Olavinlinnan viereisillä mukulakivikujilla on hiljaista, mutta sisällä käsityöyrittäjien Heltimoisen talossa ollaan sekä yllättyneitä että tyytyväisiä.

”Meille tämä on positiivinen kesä”, laukkuja ja sisustustavaroita käsityönä valmistavan Runo Designin muotoilija, yrittäjä Mervi Pesonen sanoo.

Keväällä korona pakotti myös Pesosen miettimään toimintaansa uusiksi. Hän avasi nettikaupan. Nyt kivijalka on vetänyt asiakkaita. Moni on Pesosen mukaan sanonut haluavansa ostaa nyt kotimaista.

”Meillä on ollut siis aivan todella paljon ihmisiä. Ja erilaisia. Ihmisiä, joilla ei ole kiire”, Pesonen sanoo, toisin kuin paikalle ennen näytöstä ”pölähtävillä” oopperavierailla.

Jotkut ovat puhuneet jo, että oopperajuhlat voisi siirtää marraskuulle, Pesonen sanoo kuulleensa.

Vilkkaampaa kuin etukäteen ajatteli. Uusia ihmisiä, lapsiperheitä.

Niin sanovat monet muutkin savonlinnalaiset. Kolmas asia, mikä katukuvassa on nyt erilaista kuin tavallisesti on, että ulkomaalaiset puuttuvat.

Savonlinnassa käy vuosittain yli 100 000 venäläistä matkailijaa. Savonlinnan seudun matkailun toimitusjohtaja Jaana Komin mukaan on vaikea sanoa, kummalla on seutukunnalle suurempi taloudellinen vaikutus: oopperalla vai itärajalla. Molemmat ovat isoja.

Oopperaan tullaan kuukaudeksi, Venäjältä läpi vuoden: kesällä, uutenavuotena, pääsiäisenä, voitonpäivänä. Pietarin seudulta ei matkusteta Savonlinnaan oopperaan vaan luontoon.

Myös saksalaisten matkailijoiden määrä Savonlinnassa on viime vuosina kasvanut 20–30 prosenttia vuodessa. Elokuussa piti alkaa Savonlinnan ja Frankfurtin välisten charter-lentojen pilotti. Sekin siirtyi nyt koronan vuoksi vuodella. Pietarin kaupungin matkailukomitean kanssa on lisäksi kehitteillä saksalaisille suunnattu Pietari–Saimaa–Savonlinna-matkailukehityskäytävä, tarkoituksena tarjota yhteisiä tuotteita matkailijoille.

Elokuun lopulla tulevat ensimmäiset Savonlinnan matkailutilastot heinäkuulta.

Kotimaiset yöpyjät +29,1 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna, mutta kokonaisyöpyjämäärä –0,9 prosenttia. Ne ulkomaalaiset matkailijat.

Euroissa mitattuna majoitusmyynti tippui 33,4 prosenttia, melkein 1,8 miljoonaa viime vuoden heinäkuusta.

Se on oopperajuhlien kokoinen miinus. Huoneita jouduttiin myymään halvemmalla, kesähotelleja pitämään kiinni.

Oopperajuhlien ohjelmistosta toteutui lopulta yksi esitys: Karita Mattilan konsertti, jonka Yle lähetti heinäkuun alussa Olavinlinnasta. Pianistina toimi Ville Matvejeff.

Oopperajuhlat sai opetus- ja kulttuuriministeriöstä kevään haussa 480 000 euron avustuksen. Miljoonan verran vielä tarvittaisiin, Matvejeff sanoo puhelimessa elokuun lopulla. Tässä kuussa haetaan vähän vajaata 800 000 euroa.

”Luottavaisin mielin ollaan. Ministeriöstä on ilmaistu tahtotila tukea meitä.”

Matvejeffin oma kesä kului ”yllättävän lässähtäneissä tunnelmissa”.

Harmaita pilviä on alkanut kasaantua myös seuraavan kesän festivaalien ylle. Yhdysvalloissa jotkut konsertti- ja oopperatalot ovat jo ilmoittaneet pitävänsä ovensa kiinni syksyyn 2021.

Tavallisesti tähän aikaan oltaisiin jo viimeistelemässä sopimuksia kahden vuoden päähän, mutta nyt niiden kanssa pitää vielä odottaa.

”Mulla on koko ajan työpöydällä skenaarioita, jos kävisi niin, että tämä pandemia on käynnissä ensi kesänä.”

Matvejeffin mukaan tarvitaan pian lisää tutkimustietoa siitä, miten kulttuuritapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Lisäksi hän toivoo johdonmukaista viestintää viranomaisilta ja hallitukselta. Viruksen kanssa olisi opittava elämään.

Edessä voi olla koko kulttuuriekosysteemin muutos, Matvejeff sanoo.

”Erityisesti muusikoiden ja teatterialan ihmisten keskuudessa tulevaisuus näyttää tosi hankalalta. Luulen, että ihmiset tulevat vaihtamaan alaa.”

Voi olla, että organisaatioita katoaa. Syntyy uusia tapoja luoda ja kuluttaa kulttuuria. Tulevaisuudessa yhä harvempi saa ehkä kulttuurista enää elantoaan, siitä saattaa tulla sivutyö, Matvejeff sanoo.

Oopperajuhlien kohdalla pitäisi hänen mukaansa nyt pohtia, miten rahoituksen rakenne saadaan kestäväksi. Tähän asti 80–85 prosenttia on ollut omarahoitusta, tukea 15 prosenttia. Kansallisoopperan julkinen tuki on 60–80 prosenttia. Nykyisellä tuella oopperajuhlien järjestäminen piennetylle yleisömäärälle on Matvejeffin mukaan taloudellisesti mahdotonta.

”Haluan olla optimisti ja että kaikki menee parhain päin, mutta jos miettii tilanteen kehittymistä [kevään ja kesän kuluessa], niin nyt mulla on kaikkein sumuisin horisontti tulevaisuuteen.”

”Mä toivon todella, että se selkenee tai että ainakin saisin paremmat tutkalaitteet.”

Juttuun on haastateltu lisäksi Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Lainetta, elinkeinojohtaja Janne Weanderia sekä Savonlinnan oopperajuhlien tuotantopäällikkö Jukka Pohjolaista.