Häpeällistä, digihuuman kriitikko on vielä Facebookissa. Pekka Vahvanen myöntää, että hän käyttää sosiaalisen median palvelua ”passiivisesti”: päivittää harvakseltaan ja keskustelee Messengerin kautta kavereiden kanssa. Parempi olisi hylätä koko Facebook oman hyvinvointinsa takia, hän huokaa.

– On tutkittu, että some altistaa meidät vertailemaan itseämme toisiin. Se voi lisätä kateutta ja ulkopuolisuuden tunnetta ja vähentää tyytyväisyyttä omaan elämään.

Somen varjopuolet ovat Vahvaselle tuttuja. Hän on tutkinut, miten teknologinen kehitys ja digitalisaatio ovat muuttaneet yhteiskuntaa ja ihmistä. Kirjassaan Kone kaikkivaltias (Atena) hän yllyttää suhtautumaan kriittisesti digitaaliseen tulevaisuuteen.

Vahvanen on kotoisin Etelä-Karjalasta Savitaipaleelta. 1990-luvulla marjanviljelijäisä hankki tietokoneen, joka oli kylän ensimmäisiä.

– Isäni sanoi, että tietokoneista tulee oletärkeä osa elämäämme.

Isä ennusti oikein. Digitalisaatio eli digitaalisten tietoteknisten järjestelmien, palveluiden ja välineiden ulottuminen elämän ja kulttuurin joka saralle on tätä päivää. Vahvanen havahtui ilmiöön vuonna 2011. Hän törmäsi “hulluun tiedemieheen” nimeltä Ray Kurzweil, jonka mukaan ihmisistä ja koneista tulee tulevaisuudessa yhtä. Lopulta ihmisen konekomponentista tulee ihmistä älykkäämpi.

– Googlella nykyään työskentelevä Kurzweil pitää tätä tavoiteltavana tulevaisuutena. Hänen ajatuksensa olivat puistattava herätys huonompaan huomiseen.

Vahvanen listaa teknologisia saavutuksia, jotka ovat tehneet ihmiskunnan elämästä parempaa: poistaneet valtavalta määrältä ihmisiä pulan, nälän ja sairauden.

Nyt saa kuitenkin riittää. Uskomme teknologisen kehityksen tuomaan jatkuvaan edistykseen, koska olemme tottuneet siihen 200 vuoden ajan – siitä huolimatta, että nykyiset keksinnöt eivät enää lisää merkittävästi hyvinvointia.

– Teknologia ei enää lunasta lupausta paremmasta huomisesta, vaikka yritykset ja päättäjät kuinka jankuttaisivat, että se parantaa elämänlaatuamme.

Internetin ja sosiaalisen median piti tuoda ihmiset yhteen etäisyyksistä huolimatta. Vahvasen mukaan näin on käynyt vain osittain. Lisäksi hän uskoo digitalisaation verottavan aitouden arvoa.

– Virtuaalinen kommunikaatio aletaan nähdä yhtä hyvänä kuin aito kanssakäyminen, jolloin ihmisille todellisessa maailmassa on yhä vähemmän kysyntää. Aitouden rapautuminen kolahtaa pahimmin niihin, jotka eivät ole somen mittareilla suosittuja, mielenkiintoisia tai hyvännäköisiä. Yksinäisyys ja arvottomuuden tunteet lisääntyvät.

Verkossa myös ihmisarvo unohtuu.

– Lyttääminen ja hylkääminen on helpompaa, koska toisen reaktioita ei näe.

Digitalisaatio tuottaa sosiaalisen epätasa-arvon lisäksi taloudellista epätasa-arvoa.  Vahvasen mukaan digitalisaatio on yhteydessä palkkaerojen kasvuun: digihuuman voittajat, etenkin jättiyritykset ja huippuosaajat, vaurastuvat, häviäjät köyhtyvät.

Digitalouden logiikka on erilainen kuin manuaalisen työn. Jos työntekijä kaivaa ojaa viisi metriä päivässä, se on hyödyllistä työtä siitä huolimatta, että joku kaivaisi enemmän. Ei siis tarvitse olla paras saadakseen työn ja elannon. Digin maailmassa viidenneksi parhaalle nettipalvelulle ei ole kysyntää, koska parasta voi monistaa loputtomiin.

Myös työntekijöiden korvaaminen automatisaatiolla on tuttua monilta aloilta. Robotiikan ja tekoälyn kehittyessä työpaikkojen väheneminen on todennäköistä.

Digitalisaation syntilista ei Vahvasen mukaan pääty tähän. Meistä tulee tyhmempiä kuin ennen. On selvää, että Vahvanen ei omista älypuhelinta.

– Jos otamme älypuhelimen päivittäin keskimäärin 200 kertaa esiin, keskittymisemme herpaantuu ja työteho laskee. 

Lisäksi älypuhelin vaikuttaa ajatteluumme: siitä tulee lyhytjännitteistä.

– Digilaitteiden vaikutuksesta syvällinen ja kriittinen ajattelu tulevat uhanalaisiksi. Se on uhka demokratialle, joka perustuu siihen, että ihmiset ovat kriittisiä kansalaisia ja tekevät valistuneita äänestyspäätöksiä, hän jatkaa.

Luotettavan tiedon kyseenalaistuminen on myös digitalisaation ikävä sivutuote.

– Jos emme pysty keskittymään ja ajattelemaan kunnolla ja reagoimme vain siihen, mitä algoritmit meille suodattavat, valeuutisetkin menevät helpommin läpi.

Teknologisen kehityksen arvostelijat saavat osakseen naureskelua ja tuhahtelua. Vahvasta hihhuliksi nimittely ei haittaa. Sitä paitsi digitalisaation kielteisten vaikutusten rajoittaminen on jo valtavirtaa.

– Kaliforniassa harkitaan vakavasti robottiveroa. Silloin yritysten ei olisi niin edullista korvata ihmistyövoimaa roboteilla. Suomessakin tätä pitäisi harkita.

EU:ssa taas uusi tietosuoja-asetus suojaa kansalaisten yksityisyyttä ja suitsii teknologiajättejä. Moni vähentää somen ja älypuhelimen käyttöä hyvinvointinsa vuoksi. Se ei tosin lohduta Vahvasta, joka myönteisistä merkeistä huolimatta suhtautuu tulevaisuuteen varoen. Varsinkin tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen aseiden kehityksessä hirvittää häntä.

– Olen 35 ja saanut elää rikasta elämää. Olen yrittänyt löytää toivon kipinöitä, mutta parempaa tuskin on tulossa. Minun käy sääliksi heitä, jotka syntyvät nyt.