Enpä olisi uskonut tätäkään näkeväni. Seuraan sivusta, kun laulaja Frederik eli Ilkka Sysimetsä asettelee pukuhuoneen peilin edessä tekorintakarvoja paitansa alle. Hän pöyhii pilailupuodista hankkimaansa karvapehkoa ja arvioi katseellaan lopputulosta.

– Ehkä nämä ovat sittenkin vähän liian rajut? hän lopulta toteaa.

Ehkäpä.

Sitten hän kietaisee paksun kultaketjun ranteeseensa, oikaisee kauluksensa ja astelee valokuvastudion puolelle. Studion perällä, katosta roikkuvien diskopallojen ja kohdevalojen keskellä keikistelee toinen kotimaisen iskelmätaivaan kestotähti, laulaja Meiju Suvas.

Kaksikon yhteispelistä ei puutu tunnelmaa. Frederik ja Suvas poseeraavat kameralle vuosikymmenien tuomalla kokemuksella. He vaihtavat asentoja, tekevät keinuvia tanssiliikkeitä ja keimailevat minkä ehtivät.

Samalla he nauraa räkättävät toistensa pikkutuhmille vitseille. Monet jutuista ovat melko rasvaisia. Tällaistako oli heidän elämänsä myös kultaisella 1980-luvulla?

Alkuvuodesta 1981 parikymppinen Meiju Suvas vastaa puhelimeen kotonaan Helsingin Oulunkylässä. Soittaja oli muusikkosäveltäjä Jori Sivonen.

Sivosella on Suvakselle ehdotus: hän tiedustelee, haluaisiko Suvas tulla laulamaan taustoja iskelmätähti

Frederikille kirjoittamalleen kappaleelle Titanic. Atlantin pohjassa möllöttävältä matkustajalaivalta nimensä lainannut diskokappale oli osallistumassa helmikuun 21. päivä järjestettävään Eurovision laulukilpailun karsintaan.

Totta kai hän halusi.

Malmin kauppaopistossa merkonomiksi opiskellut Suvas haaveili laulajanurasta, ja Sivosen tarjous kuulosti hänestä unelmien täyttymykseltä. Machomiehen maineessa ollut 35-vuotias Frederik oli yksi maan kuumimmista poptähdistä ja hänen kappaleensa Jos jotain yrittää, Kolmekymppinen ja Tšingis Khan olivat olleet edellisvuosien suurimpia hittejä.

– Se oli siihenastisen elämäni suurimpia juttuja, Suvas kuvailee työtarjousta 38 vuotta myöhemmin.

Titanicille kävi karsinnoissa lopulta kalpaten. Suomen euroviisuedustajaksi Dubliniin lähetettiin Riki Sorsan Reggae OK. Frederik sai tyytyä ammattilaisraadin käsittelyssä jämäsijoihin.

Suvakselle viisukarsinnat olivat sen sijaan onnenpotku.

Frederik piti Suvasta ”sähäkkänä mimminä” ja päätti pestata tämän taustalaulajaksi myös tuleville kiertueilleen. Seuraavat kaksi kesää Suvas viiletti Frederikin yhtyeen matkassa pitkin Suomea. Aikaisemmin hän ei ollut käynyt kotimaassaan Tamperetta pidemmällä.

Suvas kertoo kokemuksen olleen kasvattava – monessakin mielessä.

– Kyllä siellä kaikenlaisia juttuja näki. Kaikkea en kehtaa edes kertoa. Sitä bändin touhua katsellessa menetin tavallaan uskoni miehiin, hän sanoo ja naurahtaa.

Suvaksen tehtävänä oli muun muassa varmistaa ennen keikkaa, että Frederikin ”tötterö” oli kunnossa. Tötteröllä tarkoitettiin laulajatähden kalsareihin tungettua tennissukkaa, jonka tarkoituksena oli korostaa pullotusta housujen etumuksessa.

– Eikä ollut! Frederik protestoi.

– No, olihan. Ja kainaloihin piti laittaa paperitollot, kun hikoilit niin kamalasti.

Suvas kuitenkin korostaa, ettei Frederik omia työntekijöitänsä kohtaan mikään öykkäri ollut – pikemminkin päinvastoin. Oman bändinsä tyttöjä Frederik kohteli kuin kukkaa kämmenellä.

– Reetu oli meille aina oikein miellyttävä, kuin suojeleva isoveli. Ei hän meitä yrittänyt kertaakaan, Suvas sanoo.

– En siis syönyt kuormasta, Frederik komppaa.

– Niin no, et ainakaan minua!

1980-luku oli yltäkylläistä aikaa kotimaiselle populaarimusiikille. Artisteilla oli töitä enemmän kuin jaksoi tehdä, ja keikkapaikat olivat useimmiten päivästä riippumatta loppuunmyytyjä. Kotona ehti kiertueiden lomassa monesti vain piipahtamaan.

Frederik muistaa tehneensä vauhdikkaimpina kausinaan 350 keikkaa vuodessa.

– En kerennyt kuuntelemaan muiden tekemää musiikkia ollenkaan, ja olin ihan ulalla, mitä musiikkimaailmassa tapahtui. Kaikki aika meni kiertämiseen ja uuden ohjelmiston harjoitteluun.

Myös levyjen tekeminen oli 1980-luvulla taloudellisesti kannattavaa. Suvaksen läpimurtosingle Tahdon sinut oli vuoden 1982 suurimpia hittejä, ja samana vuonna julkaistua debyyttialbumia Meiju myytiin yli 50 000 kappaletta. Ensimmäisen solistivuotensa tuloilla Suvas osti itselleen auton ja ensimmäisen oman suntonsa.

Töitä saattoi välillä olla liikaakin, Frederik arvioi.

– Itselläni koko vuosikymmen meni ihan sumussa. Sain lapsenikin 80-luvulla, mutta en muista niistä ajoista oikeastaan mitään.

Muistin temppuilun syy tosin saattaa piillä myös kosteassa juomakulttuurissa. Vielä 1980-luvulla muusikkopiireissä alkoholin suurkululutus oli enemmän sääntö kuin poikkeus, ja monilla vuosia jatkunut viinan kanssa läträäminen johti ongelmiin.

Vuosikymmenen suosikeista esimerkiksi Pate Mustajärvi, Olli Lindholm ja Martti Syrjä ovat kertoneet alkoholiongelmastaan. Juice Leskinen, Irwin Goodman ja Hurriganesin Cisse Häkkinen käytännössä joivat itsensä hengiltä.

Myös Frederikin alkoholinkäyttö oli holtitonta. Viikonlopun keikkamatkoilla Frederikillä oli tapana kantaa mukanaan mustaa nahkasalkkua, johon hän oli jemmannut kahdeksan Koskenkorva-pulloa. Viikonlopun päätteeksi salkku ammotti aina tyhjyyttään.

– En ollut 80-luvulla yhtään päivää selvin päin, Frederik myöntää.

Ei Suvaskaan täysin kuivin suin iltojaan viettänyt. Hänen kohdallaan juhliminen oli kuitenkin huomattavasti maltillisempaa. Frederikin toilailua Suvas kertoo seuranneensa huolestuneena vierestä.

– Sua ei saanut koskaan herättää aikaisin. Olit muuten vihainen kuin ampiainen.

Frederikiä ajatus huvittaa.

– Mullahan oli ihan hirveä krapula aina aamuisin.

Mutta oli ryyppäämiselle asetettu myös selkeät säännöt. Pisaraakaan ei saanut juoda ennen lavalle menoa.

Eikä keikalla oltu koskaan kännissä, Frederik muistuttaa ja sanoo pitäneensä kropastaan huolta.

– Urheilin jatkuvasti ja pidin itseäni koko ajan kovassa kunnossa. Olin kyllä helvetin komea jätkä!

Kolmen vuosikymmenen takaisissa valokuvissa Frederik on kieltämättä salskean näköinen ilmestys.

Lavatähden karisman ja sporttisen ulkomuodon yhdistelmä vetosi etenkin moniin naispuolisiin faneihin. Monesti keikkapaikalle saattoi ilmaantua useampikin vanha heila, ja uusia tarjokkaita riitti jonoksi saakka.

Frederik myöntää käyttäneensä idoliasemaansa sumeilematta hyväkseen.

– Eihän mun tarvinnut tehdä yhtään mitään. En ole elämässäni iskenyt yhtä ainutta naista. Lisäksi ne mimmit olivat monesti sellaisia, että ne suostuivat melkein ihan mihin vain. Ei siellä silti mitään ryhmäseksiä harrastettu.

– No, oli teillä vähän sellaistakin, Suvas huomauttaa.

– Eikä varmasti ollut! Mun naisiin ei koskeneet varmasti muut kuin minä itse.

Hivelikö huomio itsetuntoa?

– Kyllä se hiveli. Mullahan oli siihen aikaan tosi huono itsetunto. Jännitin keikkoja niin paljon, että paidat olivat litimärkiä jo ennen lavalle menoa. Normaalistihan saan istua saunassa puoli tuntia, ennen kuin hiki alkaa nousta pintaan. Lääkärikaverini ehdottikin jossain vaiheessa, että multa leikattaisiin kainalorauhaset pois.

Ei Frederik silti ainut intohimoja herättänyt osapuoli ollut. Myös Suvaksella oli oma vannoutunut kannattajakuntansa. Toisin kuin kollegansa, piti Suvas aina näppinsä visusti erossa ihailijoistaan.

– En päästänyt heitä koskaan iholle, enkä olisi sellaista toisaalta halunnutkaan. Nämä olivat juuri niitä asioita, joita päätin tehdä eri tavalla, kun katselin vierestä sitä Reetun menoa, Suvas kertoo.

Suvaksen mukaan biletyskeikoilla ”meininki on yhä aika villiä”.

– Jengi elää vahvasti mukana, ja kaikenlaisia ehdotuksia satelee edelleen.

1980-luvun humuvuodet ovat taakse jäänyttä elämää, ja moni asia on toisin musiikkimaailmassa. Nykyisin keikkoja on tarjolla enää lähinnä viikonloppuisin, ja levymyynti on pudonnut murto-osaan entisestä. Samaan aikaan kilpailu artistien välillä on kiristynyt.

Myös Suvaksen ja Frederikin henkilökohtainen elämä on ehtinyt mullistua useaan otteeseen. Suvas on nykyisin kahden teini-ikäisen tyttären äiti. Harrastuksiin kuuluu vesijuoksua, koiran kanssa lenkkeilyä sekä mökkeilyä ja teatterissa käymistä yhdessä aviomiehen kanssa.

– Ihan sellaista tavallista elämää, Suvas kiteyttää.

Myös Frederikin arki on muuttunut melko seesteiseksi. Lapsiensa ja lapsenlapsiensa kanssa hän kertoo olevansa tekemisissä lähes päivittäin. Liikunnalliseen viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa uintia Tapani Kansan seurassa, tenniksen pelaamista ikämiessarjassa ja punttisalilla rehkimistä vähintään kolmesti.

Alkoholin käytön Frederik lopetti kokonaan vuonna 2012. Myös naisseikkailut ovat jääneet. Hiljattain häneltä päättyi 17 vuoden seurustelusuhde. Nyt ”junttidiskon kuningas” kertoo kaipaavansa vierelleen uutta elämänkumppania.

Olitko kertaakaan uskoton? Suvas utelee.

– En kertaakaan. Voitko kuvitella?

– No, en voi!

Vanhenemiseen kaksikko sanoo suhtautuvansa ristiriitaisin tuntein. Ikä tuo toki kokemusta, mutta toisaalta erilaisten kremppojen määrä kropassa on lisääntynyt.

Frederikiä fyysinen rapistuminen harmittaa. Muutama vuosi sitten hän joutui sydämen rytmihäiriöiden vuoksi sairaalaan – liian kovan treenaamisen vuoksi.

– Kavereita tippuu koko ajan vierestä. Vanhoja äijiä tässä ollaan itsekin.

Suvas Hän kertoo palkanneensa viime syksynä itselleen personal trainerin. Liikunnan lisäämisestä huolimatta hän on huomannut nukkuvansa huonommin kuin aikaisemmin.

– En saa välillä millään unen päästä kiinni, vaikka ennen nukuin kuin tukki. Kaikilla kavereillanikin tuntuu olevan vähän sama ongelma, Meiju harmittelee.

Myös Frederik kertoo kärsivänsä uniongelmista. Niiden syyksi hän arvelee epäsäännöllistä keikkaelämää. Sen vuoksi hänen unirytminsä on aivan koko ajan sekaisin.

– Ei siihen ole oikein mitään lääkettä. Päivisin on monesti kuin pahassa kankkusessa: hikoiluttaa, kädet tärisevät ja päässä heittää.

Keikkaelämää kumpikaan ei ole silti jättämässä. Suosiota riittää, ja yleisön edessä esiintyminen tuottaa molemmille edelleen nautintoa.

Yhteisistä keikoistakin kaksikolla on ollut puhetta. Liki puolitoista vuotta tämän haastattelun alkuperäisen version ilmestymisestä, noista puheista tulee totta. Iskelmätähdet nimittäin esiintyvät vappuaattona 30.4.2020 klo 20:34 Yle Jyväskylän virtuaalikonsertissa.

Kun Suvakselta ja Frederikiltä kysyy, kaipaavatko he koskaan 1980-luvun vuosia, he vastaavat myöntävästi. Kukapa ei omaa nuoruuttaan joskus ikävöisi, kuten

Frederik sanoo ja kertoo muiston viime syksyltä.

– Olin esiintymässä teekkareiden bileissä Otaniemessä. Siellä oli ihan mieletön fiilinki. Parikymppiset mimmit huusivat kylpypaljusta rinnat paljaina: ”Reetu tänne mukaan.” En perkele kehdannut mennä. Mutta samalla mietin, että jos nyt olisin parikymmentä vuotta nuorempi… ●

Päivitetty 30.4.2020 – Julkaistu 17.1.2019