Terveys ja hyvinvointi
Puolisoni epäluulot ja syytökset rasittavat suhdettamme, mutta hän ei halua apua – Mitä voisin tehdä?

Kysymys:

Olen ollut eläkkeellä muutaman vuoden. Nyt kun olemme puolisoni kanssa lähes koko ajan yhdessä, hänen iän myötä pahentuneet epäluulonsa ovat alkaneet lisääntyä ja rasittaa elämäämme aiempaa enemmän. Alkaa tuntua, etten enää jaksa elää näiden epäluuloisten, aiheettomien syytösten keskellä. En tiedä, mitä asialle voisi tehdä. Puolisoni ei koe olevansa avun tarpeessa eikä halua lähteä hakemaan apua. En ole puhunut tästä aikuisille lapsillemme enkä oikeastaan kenellekään. En tiedä, miten asian edes voisi ottaa puheeksi lasten kanssa. Koen olevani aivan yksin.

Vastaus:

Kun työelämä on jäänyt ja ollaan paljon yhdessä kotona, elämä alkaa helposti kapeutua. Asiat voivat kärjistyä ja tuntua ylipääsemättömiltä. Kerrot, ettei puolisosi koe itsellään olevan ongelmia, vaan hän kaataa epäilyksiä ja syytöksiä sinun päällesi eikä halua lähteä hakemaan apua.

Ovatko omat, voimia tuovat harrastukset ja ystävät jääneet pois konfliktien ja kenties häpeänkin pelossa? Olisi ehkä hyvä pohtia, voisiko elämään löytää pikkuhiljaa sellaisia asioita, joiden kautta arkea saisi laajennettua uudelleen myös kodin ulkopuolelle. Liikkeelle pitää lähteä ensisijaisesti sinun oman hyvinvointisi ja jaksamisesi vahvistamisesta.

Puhuminen on usein se ensimmäinen askel, joka alkaa pikkuhiljaa tuoda muutosta tilanteeseen ja vahvistaa omia voimavaroja. Löytyisikö läheltäsi joku, jolle voit puhua myös kipeistä asioista? Muistatko tilanteita, joissa lapsenne olisivat olleet kuulolla, kun puolisosi esittää aiheettomia syytöksiä?

Joskus on niin, että läheiset ovat havainneet outoa käytöstä, vaikkei asiasta olisikaan puhuttu. Aikuiset lapset voivat kantaa huolta vanhemmistaan, mutta asian puheeksi otto voi tuntua vaikealta. Voisiko puheeksi otto auttaa sinua ja lapsianne? Olisiko joku heistä sellainen, jonka kanssa voisit aloittaa puhumisen?

Keskustelut ammattilaisen kanssa ja vertaistuki koetaan usein hyväksi avuksi omaan jaksamiseen. Monelle on suureksi avuksi jo se, kun huomaa, ettei ole tilanteessaan yksin. Hyviä vinkkejä ja ehdotuksia saa usein vertaisten kanssa keskustellessa. Samalla saa hiukan etäisyyttä omaan tilanteeseensa, kenties myös uusia näkökulmia.

Kun on saanut peilata asiaa muiden samaa kokeneiden kanssa, on varmasti helpompi ottaa asiat puheeksi ja löytää sanoja myös keskusteluun jälkikasvun kanssa. Samalla saattaa saada apua siihen, kuinka pääsisi keskustelun alkuun puolison kanssa.

Jos et oikein tiedä, mistä ammattilaisen tai vertaisten tukea voisi löytää, alan järjestöt kuten Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami tai Mielenterveyden keskusliitto tarjoavat tukea ja neuvontaa. Mielenterveyden keskusliitto ja Väestöliitto järjestävät Suukkoja ja säröjä -verkkoluentoja, joilla käsitellään ihmissuhteita ja mielenterveysongelmia perheissä ja sukupolvien välillä. Tukea isovanhemmille tarjoaa myös Väestöliiton Sukupolvien sopu -palvelu.

Mielenterveyden keskusliitto

Kysymykseen vastaisivat kouluttaja, YTM Tarja Tikkanen, kuntoutusneuvoja, sosionomi Reea Peltokorpi ja kuntoutusneuvoja, mielenterveyshoitaja Mirva Laine Mielenterveyden keskusliitosta. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden järjestö, joka tarjoaa sairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa mielenterveyden häiriöistä, asiantuntija- ja vertaistukea toipumiseen sekä neuvontaa muun muassa talous-, laki- ja käytännön pulmiin.

Lue lisää: mtkl.fi

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.