Kysymys:
90-vuotiaalla ukillani todettiin välilevyn pullistuma alle 80-vuotiaana. Yöllä se on kaikkein kipein, aamulla ei meinaa päästä ylös. Ukki on oikein uuttera ja kaikenlaista voidetta on vaivaan käytetty. Se on oikein ilkeä vaiva, kun siihen tulee aina lisää kipuja – olkapäästä kantapäähän.
Lääkäri antoi kerran jonkin lapun – ukki luuli, että siinä on neuvoja, maksoi ja lähti pois. Mutta siinä olikin kopio lehdestä, joka kertoi, että välilevyn pullistuma on vaikea vika ja tuskin paranee, vaan uusii aina. Onko totta, että tätä vaivaa eivät lääkärit osaa tai halua parantaa? Miten sitä oloa voisi edes helpottaa?
Nyt enoni sanoo, että hänellä taitaa olla sama vaiva. Vieläkö hän ennättäisi tehdä jotain? Onko liikunta hyväksi?
Vastaus:
Hyväksy evästeet
YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.
Välilevyn pullistuma ei aiheuta kipuja olkapäästä kantapäähän.
Selkärangassa, luisten nikamien välissä, ovat rustoiset välilevyt. Niiden ulkokuori muodostuu sitkeämmästä sidekudoksesta ja sisäosa joustavasta hyytelöstä. Luonnollisesti tämä rakenne on nuorella joustava, mutta rappeutuu vanhemmiten joskus niin, että välilevyt mataloituvat ja saattavat jopa hävitä samalla pituusmitan vähetessä. Mittaa voivat pienentää myös nikamien osteoporoottiset murtumat.
Iän myötä ranka useimmiten vääjäämättä kuluu. Joillakin saattavat nikamat olla nuorempina jopa liikaliikkuvia altistaen noidannuolityyppisille kivuille. Luonto korjaa ylimääräistä liikkuvuutta luunmuodostuksella, mikä näkyy kuvissa luupiikkeinä. Kuitenkaan selkärangan röntgenkuvalöydökset eivät korreloi potilaan tuntemiin oireisiin.
Välilevyjen vanhetessa, osana kulumisprosessia ja epäsuotuisissa kuormitusoloissa, levyn sisäosan hyytelö repäisee joskus tien ulomman sidekudoskerroksen läpi ja muodostaa joskus hermorakenteita painavan välilevytyrän. Näitä tyriä todetaan myös täysin oireettomilla ihmisillä magneettitutkimuksen yhteydessä.
Mikäli potilaalla on pitkälle jalkaan säteilevää kipua (iskias), sen taustalta todetaan useimmiten hermojuurta painava tyrä, mutta ei aina. Jos tyrä aiotaan leikata, pitää selvittää, että oireet todellakin johtuvat juuri tuosta tyrästä.
Miten oireita aiheuttava tyrä voi parantua? Niin taitavaa niksauttajaa olekaan, joka saisi sen tempuillaan takaisin imaistuksi. Yleensä tyrä kutistuu ja arpeutuu ajan kanssa.
Leikkaukseen pitää turvautua vain, jos hermopainanne on niin hankala, että raaja osittain halvaantuu. Tai silloin, kun paine selkäytimeen aiheuttaa virtsa- ja/tai ulosteummen ja tunnottomuutta peräpäähän – tai ellei sietämätöntä kipua muuten hallita. Pitää ymmärtää, ettei rappeutumisprosessia voi leikata pois.
Tutkimusten mukaan leikatut ja leikkaamattomat välilevytyräiset voivat identtisesti kahden vuoden kuluttua – tietenkin ne kiireelliset tilanteet on leikattu alta pois. Konservatiivisessa hoidossa käytetään liikuntaterapiaa, kipulääkkeitä ja joskus puudutuksia.
Kun ranka vanhemmiten jäykistyy ja luunmuodostus lisääntyy, saattaa selkäydin ahtautua. Silloin jalat voivat käydä heikoiksi rasituksessa ja niihin säteilee kipua. Äärimmäisessä tilanteessa oireet helpottavat vain selällään lepäämällä jalat ylhäällä koukussa. Selkäydinkanava tuppaa ahtautumaan taakse taivutettaessa ja avartumaan eteen taivutettaessa. Pahimpia selkäydinkanavan ahtaumia hoidetaan leikkauksella, myös ikäihmisillä.
Yleensä selkäkivut helpottavat yöllä säällisessä asennossa. Selkärankareumassa yökivut ovat tyypillisiä. Ihminen on aamulla kankea ja tarvitsee aamuvoimistelun. Välilevyt turpoavat yöllä, joten selkä on usein kankeimmillaan ja kipeimmillään aamuisin vertyäkseen sitten päivällä liikkumisen myötä. Ihminen on luotu liikkumaan.
Teräsvaariukkisi kannattaa käydä lääkärissä ja päivittää siellä yli kymmenen vuotta vanha tutkimus.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
