Kysymys:
Olen 50-vuotias nainen. Vaivanani ovat pohkeiden ja jalkaterien krampit. Oireet tulevat illalla syötyäni makeaa. Ensin pohkeet nykivät, ikään kuin sisällä liikkuisi matoja. Yöllä tulevat isot krampit. Jalat joutuu suoristamaan väkisin, ja tarvitsen tässä usein mieheni apua. Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa (struuman takia poistettu molemmat lohkot) ja käytän Tyroxinia. Magnesiumia olen syönyt kramppeihin, muttei auta. Yhdistän krampit sokerin syöntiin, olenko oikeassa?
Vastaus:
Suonenveto jos mikä todentuu kansan hyvin tuntemaksi vaivaksi. Suonen lisäksi voidaan vetää köyttä, tamponia narusta ja joskus snagarilla päin näköä. Lanneveden kesäperinteeseen kuului köyden veto Lannejoen yli.
Eihän siellä jaloissa (pohje, takareisi, jalkaterän lihakset), yläraajoissa tai vartalossa mitään suonia vedetä. Kyseessä on lihaskouristus, kramppi, jossa lihas tai lihasryhmä supistuu äkisti ja tunnetun kipeästi. Voin hyvin kuvitella tilanteen, jossa vaikkapa reisilihas alkaa kouristella uidessa syvän kohdalla järvessä. Kyllä siinä on hengenlähtö lähellä, sillä vedessä erityisesti on melkoisen vaikeaa saada kramppia laukeamaan. Syyttä ei syvälle menemisestä varoiteta.
Suonenveto yleistyy vanhemmiten. Noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii siitä toistuvasti (Pertti Mustajoki). Oire on itselleni erinomaisen tuttu. Kun on käynyt räkäposkilenkillä illansuussa, uinut päälle järvessä, korjannut puutteellisesti juostessa menetetyn nesteen ja mennyt nukkumaan jalat viileän kosteina, ja vielä auki olevasta ikkunasta vetää, voi olla varma, että kohta on pompattava hampaita kiristellen sängystä. Kramppi laukeaa, kun venyttää jalkaterää kaksi käsin ylöspäin tai suorittaa manööverin seisten, jolloin saa helpommin takareiden kouristuksen aisoihin. Kivun laukeaminen tuntuu taivaalliselta helpotukselta.
Suonenvedolle altistavat nestetasapainon häiriö (itseaiheutettu tai esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta). Statiinin (kolesterolilääke) käyttäjät raportoivat lisääntyneistä lihaskrampeista, mitä pidän mahdollisena. Tosin on muistettava, että statiinia käyttävien ikäryhmässä suonenveto on muutenkin yleistä. Kilpirauhashormonilla on tuskin osuutta vaivaan ainakaan silloin, kun sen pitoisuus pidetään suositusten mukaisena.
Magnesiumista ei ole tieteen vahvistamaa näyttöä. Klassinen Crampiton vähensi kramppeja, mutta se vedettiin markkinoilta haittojen vuoksi. Titsanidiinista saattaisi olla apua, joskin sen haitat korostuvat juuri iäkkäämmillä. Parasta on ennaltaehkäisy ja tarvittaessa kipene suolaa kielelle.
Makean syönnillä ei ole suonenvetoon yhteyttä, ellei sitten vedä karkkeja kaksin käsin siinä määrin, että nestetasapaino vinkuu. Joka tapauksessa krampit ilmaantuvat yleisimmin iltaisin ja öisin.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
