Terveys ja hyvinvointi
Astma ja ruokavalio – Voiko ruokavaliolla hillitä astman oireita? Onko jotain ruoka-aineita mitä astmaatikon tulee välttää? Apu-klinikka vastaa

Kysymys:

Olen nelikymppinen nainen ja kärsinyt ruoka-aine- ja siitepölyallergioista lapsesta asti. Vuosi sitten sain astmadiagnoosin ja jatkuvan lääkityksen. Onko jotain ruoka-aineita, joita ­astmaatikkojen tulisi välttää tai joiden rajoittamisesta voisi olla apua oireiden hillitsemisessä? Olen törmännyt sosiaalisessa mediassa tällaisiin vinkkeihin, mutta kuinka todenperäisiä ne ovat?

Vastaus:

Kiitoksia kinkkisestä kysymyksestä. Tässä on tavallaan kaksi eri asiaa, siite­pölyallergia ja astma, jotka usein kyllä nivoutuvat yhteen. Siitepölykaudella allergikon kannattanee välttää ainakin sellaisia ruokia, jotka aiheuttavat allergia­oireita ja siksi mahdollisesti myös astman pahenemista. Näistä käytetään yleisesti nimeä ristiallergiaa aiheuttavat ruoat.

Koivulle ristiallergiaa aiheuttavat ­esimerkiksi useat pähkinät, porkkana, päärynä, omena, kiivi, tomaatti, selleri ja monet kivelliset hedelmät. Kuumennus ja pakastaminen vähentävät tai jopa poistavat niiden allergisoivan vaikutuksen, joten useimmat voivat syödä niitä kypsennettynä. Myös mausteet, kuten pippurit, kaneli ja sinappi, voivat aiheuttaa ristiallergiaa. Allergiarajoitukset ovat silti yksilöllisiä ja perustuvat kokemukseen tai allergiatesteihin. Turhia rajoituksia ei pidä ylläpitää. Ristiallergia heinien ja pujon sekä ruokien välillä on harvinaista.

Astman ja ruokavalion suorista yhteyksistä on jonkin verran tutkimusta. Maitotaloustuotteiden väitetään usein pahentavan astmaa. Tutkimuksissa liman erityksen lisääntymisen ja maidon juomisen yhteyttä ei kuitenkaan ole voitu todentaa. Maidon juominen ei esimerkiksi aiheuttanut mitään astmaoireita tai keuhkofunktion muutoksia lumejuomaan verrattuna tutkimuksessa, jossa oli mukana 46 astmaattista lasta. On kuitenkin mahdollista, että joillakin henkilöillä maidon proteiinit tai muut ainesosat aiheuttavat limakalvon sakeutumista eli paksuuntumista. ­Silloin syntyy tunne limaisuuden lisääntymisestä, vaikka liman erittyminen keuhkoputkista tai muista hengitysteiden osista ei lisäännykään. Maidon juomista ja astman puhkeamista koskevat epidemiologiset tutkimukset ovat ristiriitaisia. Joidenkin mukaan maito suojaa ja toisten mukaan lisää astman riskiä.

On ajateltu, että runsas hedelmien ja marjojen syöminen voisi olla avuksi astmassa. Kliinisten tutkimusten perusteella on näyttöä siitä, että hedelmien, marjojen ja vihannesten runsaalla käytöllä voi olla lievää suojaavaa vaikutusta keuhkofunktioon astmaatikoilla. Tälläinen tulos saatiin myös viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa, jossa runsas hedelmien syönti ei vähentänyt astman pahenemisvaiheita lapsilla, mutta jotkin keuhkofunktiota ja matala-asteista tulehdusta kuvaavat arvot olivat paremmat paljon hedelmiä syöneillä. Suositusten mukainen hevi-tuotteiden syönti, vähintään puoli kiloa päivässä, voisi olla hyödyksi myös keuhkojen kannalta.

Matala-asteista tulehdusta vähentävät rasvat eli juoksevat kasviöljyt ja omega-­3-rasvahapot voisivat teoriassa olla ­hyödyksi astmassa. Erittäin suuri annos tyydyttynyttä rasvaa, esimerkiksi kerma­perunat ja monta grillimakkaraa, näyttää tutkitusti aiheuttavan hetkellisen keuhkotoiminnan heikkenemisen.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että huonosta hoito­tasapainosta kärsivillä astmaatikoilla tapahtui useita myönteisiä muutoksia matala-­asteiseen tulehdukseen ja keuhkojen toimintaan liittyvissä biokemiallisissa tulehdusmittareissa sen jälkeen, kun he olivat siirtyneet tarkkaan, suosituksen mukaiseen ruokavalioon. Ihmelääkkeeksi ruokavaliosta ei kuitenkaan ole.

Lihavat hyötyvät paljon pysyvästä laihtumisesta. Tästä on runsaasti näyttöä. Kaikkein dramaattisimmat tulokset on saatu lihavuusleikkauksilla, joiden avulla monet astmaatikot ovat päässeet kokonaan eroon astmalääkkeistä. Myös säännöllisestä liikunnan harrastamisesta on monenlaista hyötyä astmassa.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.