Sinut nähdään parhaillaan pyörivässä Huippujengi-ohjelmassa, jossa valloitatte Perun Andeilla sijaitsevan vuorenhuipun. Millainen kokemus se oli?

– Todella ainutlaatuinen ja rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tunteeni vaihtelivat reissun aikana mahtavista itsensä voittamisen ja selviytymisen fiiliksistä koti-ikävään ja pelkoon. Olen silti todella onnellinen, että lähdin mukaan. Aikuisena saa harvoin tilaisuuden ylittää omat rajansa, ja tämä oli juuri sellainen kokemus. En ole mikään extreme-urheilija, mutta yllytyshullu kylläkin. Olen muun muassa hiihtänyt Finlandian, vaikka olenkin surkea suksilla, ja ottanut osaa mäkihyppyhaasteeseen. 

Juonnat myös pian alkavaa Suomen ihanimmat häät -ohjelmaa. Oletko häähullu?

– Olen aikamoinen romantiikkahörhö, ja häät ovat mielestäni maailman ihanin ja kaunein juhla. Minut tunnetaankin ystäväpiirissäni Amorin pikkuapulaisena, sillä järjestelen mielelläni treffejä kavereilleni. Haluaisin itsekin jonain päivänä naimisiin, mutta vielä ei ole sen aika. Poikaystäväni joutuikin varmasti aika koville kuvausten aikaan, kun elämäni oli hetken aikaa yhtä häähössötystä. Siinä missä painoin Huippujengissä menemään räkä poskella ja sinkkipasta nokassa, Ihanimmissa häissä sain sonnustautua korkkareihin ja timanttikoruihin.

Irtisanouduit viime kesänä radiojuontajan pestistäsi. Miten elämäsi on muuttunut?

– Elämäni onkin nykyään paljon epävarmempaa kuin ennen, mutta nautin siitä, että minulla on kerrankin aikaa itselleni ja läheisilleni. Nykyään on niitäkin aamuja, jolloin ehdin nukkua kymmeneen ja juoda rauhassa aamukahvit. Paha tapani on ollut tunkea aina kalenterini aivan täyteen menoja ja tapaamisia, mutta pikkuhiljaa olen oppinut myös pitämään joutilaisuudesta ja suunnitelmattomista päivistä. Uskonkin, että irtisanoutumispäätös oli oikea, vaikka rakastinkin entistä työtäni radiossa. Joskus on mentävä omalle epämukavuusalueelleen, jos haluaa kehittyä ja oppia jotain uutta. Jo se, että sain oman ohjelman Yle Puheelle, on ollut minulle todella suuri kasvun paikka.

Olet 30-vuotias. Miten vuodet ovat muuttaneet sinua?

– Aiemmin olin tosi mustavalkoinen monen asian suhteen, mutta vähitellen monet kulmat ovat pyöristyneet. En pakota enää itseäni urheilemaan, jos ei siltä tunnu, vaan olen paljon suopeampi itseäni kohtaan. Olen myös huomannut, että juhlimismääräni ovat olleet viime aikoina voimakkaassa laskussa. Emme bailaa enää kavereiden kanssa aamukuuteen, vaan lähdemme sen sijaan parille drinkille ja syömään. Railakkaita vuosia on ihana ja vähän haikeakin muistella, mutta toisaalta olen tosi onnellinen juuri nyt ja tämän ikäisenä. Toivon silti, että pystyisin säilyttämään aina itsessäni sen hullun heittäytyjän, joka lähtee valloittamaan vuoren, jos pyydetään.