Kesän lopulla päivät lyhenevät. Kasvit alkavat varautua talveen ja niiden kasvu ja elintoiminnot rauhoittuvat. Ilmankosteus lisääntyy ja sateet yleistyvät. Juuri nämä olosuhteet edistävät juurtumista ja varmistavat taimien kasvuunlähdön. Syksyllä auringon paahde ja kuumuus eivät rasita kasveja, minkä vuoksi loppukesällä istutetut taimet vaativat yleensä vähemmän kastelua kuin kevään istutukset.   Syksyn viileydessä juurtuneet taimet ovat keväällä valmiina lähtemään nopeaan kasvuun, mikä tuo helpotusta toukokuun puutarhatöihin. Nyt on myös hyvä aika jakaa keväällä kukkivia perennoja ja siirtää puuvartisia kasveja.  Työhön kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, sillä mitä aikaisemmin kasvit pääsevät multaan, sitä paremmin ne ehtivät kasvattaa juuria ennen maan jäätymistä. Perennojen jako on ajankohtaista juuri nyt, jotta ne juurtuvat ennen kasvuston lakastumista. Myös havukasvit kannattaa istuttaa ensimmäisten joukossa. Kukkasipulien istutus aloitetaan heti, kun ilma on viilentynyt. Ensimmäisenä vuorossa ovat hyasintit ja muut talvenarat lajit, mutta narsissien ja tulppaanien sipuleita voi istuttaa vielä lokakuun vaihteessa, jos maa on sulaa.  Lehtipuiden ja pensaiden taimia voi istuttaa maan routaantumiseen saakka. Syksyllä perustetut pensasaidat leikataan vasta keväällä, hedelmäpuun taimet seuraavan vuoden elokuussa. 

Suomi jaetaan kahdeksaan puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeeseen, joista I on eteläisin ja VIII pohjoisin. Vyöhykesuositus on merkitty taimen nimilappuun. Tarkista Ilmatieteen laitoksen nettisivulta, mihin vyöhykkeeseen oma paikkakuntasi kuuluu. Perennoilla ei ole vastaavaa vyöhykesuositusta.

Toisten kasvien joukkoon istutettavat pikkupuut saavat suojaa ympäröivästä kasvustosta, ja maanpeitekasvit estävät maan jäätymisen syvältä. Jänisverkko asennetaan syksyllä.

Keväällä kukkivat perennat voidaan jakaa loppukesästä ja istuttaa kunnostettuun maahan. Suositeltava ajankohta on elo–syyskuun vaihde. 

Purppurahappomarjan ja viirukirjokanukan lehdistö erottuu vihreästä kasvillisuudesta. Värit täydentävät toisiaan.

Kuohkeassa kasvualustassa laukkojen ja muiden kukkasipulien istutus­syvyys on pari kolme kertaa sipulin korkeuden verran, savipitoisessa maassa sipulit saavat jäädä lähemmäs pintaa kuin tavallisesti.

1 Koristeheinät ovat moni-ilmeisiä ja helppohoitoisia. Korkeat heinät kahisevat tuulessa lempeästi. Viuhkamaiset, nuokkuvat tai mätäsmäiset lajit soveltuvat niin kivikkotarhan yksittäiskasviksi kuin rehevien kasvupaikkojen ryhmiin. Maan tulisi olla multavaa ja tuoretta. Heiniä ei leikata syksyllä, sillä täyteen mittaansa kasvanut kasvusto on talvisen puutarhan kaunistus. 

2 Puut muodostavat puutarhan rungon, ja siksi ne istutetaan uudispihaan ensimmäisinä. Pieni kuoppa riittää, jos puu istutetaan paksuun kasvualustaan. Vanhaan pihaan istutettaessa kaivetaan iso kuoppa ja maata parannetaan. Syksyllä alue muotoillaan hieman koholleen, jotta sadevesi ei kerry kasvin tyvelle. 

Vietä Taimin päivää 8.9. istuttamalla nimikkopuu joka perheenjäsenelle.