Juontaja Vappu Pimiä tunnetaan media-alan ammattilaisena, joka paiskii paljon töitä.

Kun on aika viettää vapaa-aikaa, hän vetäytyy mieluiten perheensä kanssa mökilleen järven rantaan. Siellä hektinen aikataulu saa väistyä ruoanlaiton, metsä­retkien ja rentoutumisen tieltä. ­

Olet tunnettu metsien puolestapuhuja ja julkinen puunhalaaja. Mistä rakkautesi vihreää kultaa kohtaan on alkanut?

Vanhempani ovat vieneet minua sisarusteni kanssa pienestä pitäen marjaan ja sienimetsään.

Muistan, että meillä oli eväät mukana ja sienestimme Karjalohjalla. Olemme ­viettäneet siellä juhannuksia telttaillen ja tehneet ruoat trangialla järven rannalla. Isäni ja veljeni harrastavat metsästystä, joten minulle on ollut lapsesta asti hyvin luontevaa olla paljon luonnossa ja ­metsässä.

Kun vanhempani ostivat Turun saaristosta saaren, vietin siellä paljon aikaa ­teinivuosinani ja nuorena aikuisena.

Miten suhteesi metsään on muuttunut aikuisiällä?

Kun vietin nuorempana villejä sinkku­vuosia, kävin silloinkin säännöllisesti metsässä. Kävimme kerran vuodessa ­ystäväni Tompan kanssa homosienessä.

Metsä pysyi sydämessäni, vaikka ­vierailin siellä harvemmin. Silloin oli muut kiinnostuksen kohteet, mutta ei minulla koskaan ole tullut mitään vuosien taukoa metsäilyyn.

Kun hankimme mieheni kanssa oman mökin, on ollut luontevaa käydä joka viikko metsässä.

Mikä metsässä vetää ­puoleensa?

Metsä maadoittaa minua. Mieleni rauhoittuu todella paljon, kun menen metsään, oli mielessä mitä tahansa murheita tai harmitusta. Minulle tulee siellä tosi hyvä mieli, metsä on minulle hyvän­olon lähde.

Metsässä tykkään ihan konkreettisesti halata puita.

Muistan jo lapsuudesta, miten Päivi-tätini halaili puita. Tämä kaikki on peräisin siis vuosikymmenien takaa. Silloin ehkä ajattelin, että onpa hihhulia hommaa. Mutta kun sitä kokeilee itse, huomaa, ettei se ­olekaan.

Olen saanut tartutettua puiden halailun aviomieheeni, useisiin ystäviini, tyttäriini ja moniin ihan tuntemattomiin ihmisiin. Mitään lahkoa en tässä kerää, vaan haluan kertoa, miten puiden halailu on yksi hyvä tapa lievittää stressiä.

Uskon, että metsällä on ihmiseen paljon parempi vaikutus kuin lääkkeillä tai alkoholilla, vaikka ne ovat ehkä tavallisempia tapoja lievittää ahdistusta. Toki on ihan tieteellisesti todistettu, että verenpaine ja stressi laskevat metsässä.

Vaikka koronassa on paljon huonoja puolia, se on onnistunut kääntämään muutto­liikettä toiseen suuntaan. Kaupunkien sijaan maaseutu vetää nyt ihmisiä puoleensa. Mökitkin käyvät kaupaksi.

Olen iloinen, että tämän vuoden aikana moni on ­löytänyt jälleen rakkauden ja arvostuksen luontoa ­kohtaan.

Mitä muuta ajattelet ­metsästä?

Metsää pitää vaalia, ja meidän kannattaa ymmärtää, että asumme vihreän kullan maassa. Kun sitä hoidetaan hyvin, se myös tuottaa meille kansantaloudellisesti merkittäviä summia.

Olen miettinyt sijoittamista metsään, mutta vielä ­rahkeeni eivät riitä ymmärtämään, mitä esimerkiksi metsän harventaminen ja hoito vaativat.

Juonnat jälleen Maa­jussille morsian- ja ­Tanssii tähtien kanssa -ohjelmia. Miten korona on vaikuttanut tv-­tuotantoihin?

Maajusseja pääsimme kuvaamaan hieman myöhässä, mutta poikkeus­oloista huolimatta saimme tehtyä mahtavan kauden.

Ehkä pikatreffeillä ei nähty nyt halauksia, mutta totta kai kotivierailuilla sai näyttää vapaasti tunteita. Sinkkuja riittää vielä maaseudulla, löytyyhän niitä omasta lähipiiristäkin. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta puolestaan olen todella fiiliksissä, sillä meillä on tänä vuonna ihan mahtavat parit.

Olen iloinen, että saamme tehtyä suoria lähetyksiä yleisön edessä, vaikka ihmisiä onkin vähemmän kuin aikaisempina kausina. Se on tällaisessa ohjelmassa todella tärkeää tunnelman kannalta. Paritkin saavuttavat ihan erilaisen energian, kun katsomossa on läheisiä kannustamassa.

Luonnollisesti meillä on todella tarkat ohjeistukset.

Toivoisin, että ihmiset alkaisivat totutella siihen, että korona tulee elämään vielä pitkään keskuudessamme. Sen kanssa pitää vain oppia elämään, joten on turhauttavaa katsoa tätä vihan ja pelon lietsomista.

Olen huolissani tapahtuma-alan toimijoista, kuten roudareista ja meikkaajista sekä pienyrittäjistä.

Pitkäaikaisista kerrannaisvaikutuksista ei vielä edes tiedetä, kuten alkoholi­ongelmista, konkursseista tai lasten ­huostaanotoista.

Sinut valittiin äskettäin Vuoden ­juontajaksi. Mikä tekee hyvän ­j­­uontajan?

Se, että on välitön ja aito. Saan itse ­palautetta siitä, että olen oma itseni joka tilanteessa.

Näyttelijän ja juontajan ero on se, että näyttelijä ei ole oma itsensä, juontaja on. Jos esittää juontajaa, se ei toimi.

Hyvä juontaja on myös reagointi­kykyinen ja nopea. Lisäksi kuuntelutaito on äärimmäisen tärkeä asia esimerkiksi haastattelutilanteessa.

Kerro jokin salaisuutesi.

Kauniit ja rohkeat on aina päällä, kun teen ruokaa.