Valko-Venäjän levottomuudet – Minskissä pidätetty Hanna Huryna Avulle: "Pahin uhka on, että Venäjä puuttuu tilanteeseen voimakeinoin"
Puheenaiheet
Valko-Venäjän levottomuudet – Minskissä pidätetty Hanna Huryna Avulle: "Pahin uhka on, että Venäjä puuttuu tilanteeseen voimakeinoin"
Protestit Valko-Venäjän diktatorista johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa vastaan leviävät. Pidätetyksi joutunut yrityskouluttaja Hanna Huryna, 31, kertoo Avulle, mitä Minskissä tapahtuu ja miksi mitta Lukasenkaan täyttyi juuri nyt.

Videopuhelu Minskiin pätkii hieman, mutta suoraan kameraan katsovan naisen sanoissa ei ole epäselvyyttä eikä epäröintiä.

Yrityskouluttajana työskentelevä Hanna Huryna, 31, kuuluu siihen sukupolveen, joka on jo pidempään protestoinut Aljaksandr Lukašenkan yksinvaltiutta vastaan, mutta viime viikon presidentinvaalit ja etenkin niitä seuranneet poliisin raa’at otteet olivat suurimmalle osalle kansasta liikaa.

Pääkaupunki Minskin kaduille ahtautui sunnuntaina mielenosoittajia lapsiperheistä valtion tehtaiden työntekijöihin ja eläkeläisiin.

Hurynan mukaan heitä oli jopa 200 000, ja vaikka arviot vaihtelevat, paikalla olleista uutismedioista muun muassa AFP ja Guardian kertoivat määräksi reilusti yli 100 000.

– Nyt tunnelma on rauhallinen, mutta satoja ihmisiä on edelleen pidätettyinä. 81 on kateissa, ja pelkäämme että kuolonuhrien määrä nousee tiedossa olevasta kahdesta, riippumattoman kansalaisjärjestön vaalitarkkailijana toiminut Huryna sanoo.

– Poliisi vei meidät pikkubussilla putkaan. Minut vapautettiin 24 tunnin kuluttua ja sain 150 dollarin (USD) sakon ”laittomasta kokoontumisesta”, Hanna Huryna kertoi Avun haastattelussa.

”Vaalivilppi ja väkivalta viimeinen pisara”

Huryna joutui itsekin pidätetyksi kaksi päivää vaalien jälkeen, kun he kokoontuivat Minskin läheisessä pikkukaupungissa tusinan muun aktivistin kanssa protestoimaan vaalitulosta vastaan.

Lukasenkan väitettiin saaneen noin 80 prosenttia äänistä, vaikka hänen kannatuksensa oli alkukesän kyselyissä kolme prosenttia eikä oppositioehdokkaista sallittu olla ehdolla kuin yhden, pidätetyksi joutuneen miehensä Sjarhein tilalle nousseen ja nyt Liettuaan lapsineen paenneen Svjatlana Tsihanouskajan.

– Emme ehtineet olla paikalla kuin pari minuuttia, kun poliisi tuli ja vei meidät pikkubussilla putkaan. Minut vapautettiin 24 tunnin kuluttua ja sain 150 dollarin (USD) sakon ”laittomasta kokoontumisesta”, Hanna Huryna kertoo.

Valkovenäläisen vitsin mukaan mikä tahansa tilaisuus, jossa on yli kolme ihmistä, voidaan nykyisin katsoa laittomaksi. Niistä voidaan sakottaa jopa 400 dollarilla, mikä on iso raha maan palkkatasolla. Huryna ei aio maksaa sakkoa, vaan viedä sen käräjille.

"Haluamme vain elää rauhassa, uudet vaalit ja demokratiaa. Kansainvälisen yhteisön, kuten Yhdysvaltojen ja EU:n, kaikki apu tai ainakin paine ja huomio on siinä tarpeen."
Hanna Huryna

Mielenosoittajien brutaali pahoinpitely, uhkailu, vangitsemiset ja jopa kiduttamiset ovat järkyttäneet ja suututtaneet kansainvälistä yhteisöä, mutta Hurynan mukaan niillä ei ole ollut toivottua pelotevaikusta kansalaisiin. Päinvastoin:

– Vilpilliset vaalit ja avoin väkivalta ovat olleet viimeinen pisara niille, jotka ovat tähän asti ajatelleet, että on parempi keskittyä omaan toimeentuloon ja pysyä sivussa politiikasta. Matkapuhelinten, internetin ja sosiaalisen median yleistyminen on auttanut laajempia joukkoja näkemään, mitä hallinto tekee. Uudet sukupolvet ovat myös erilaisia kuin neuvostoajan muistavat, jotka ovat tottuneet ajattelemaan, että näille asioille ei vain voi mitään.

Sekä tehtaiden että Valko-Venäjän valtiollisen tv-kanavan työntekijät näyttävät alkuviikosta noudattaneen opposition kehotusta ryhtyä yleislakkoon vaalituloksen takia.

Mitä tekee Venäjä, entä oma armeija ja poliisi?

On kuitenkin yksi asia, jota Valko-Venäjällä seurataan pelonsekaisin odotuksen tuntein: mitä Vladimir Putin vastaa Lukašenkan lauantaiseen vetoomukseen ”turvallisuusuhasta”.

Putinin suhde Lukašenkaan on ollut jännitteinen, koska itsevaltias on hakenut taloudellista ja muuta tukea myös lännestä, mutta Venäjä katsoo silti Valko-Venäjän kuuluvan niin sanottuun etupiiriinsä. Maan epävakaus ja mahdollisuus sen ajautumisesta lännen piiriin ovat Kremlin silmissä yhtä huolestuttavia kuin Ukrainan tapahtumat vuonna 2014.

"Turvallisuuskoneiston johto tietää joutuvansa vastuuseen Lukašenkan mukana, ja puolustaa siksi häntä loppuun asti. Mutta loppu tälle tulee, koska ihmiset ovat kerta kaikkiaan saaneet tarpeekseen."
Hanna Huryna

– Pahin uhka on se, että Venäjä sekaantuu tilanteeseen voimatoimin. Me olemme pieni maa, emmekä halua heitä tänne. Haluamme vain elää rauhassa, uudet vaalit ja demokratiaa. Kansainvälisen yhteisön, kuten Yhdysvaltojen ja EU:n, kaikki apu tai ainakin paine ja huomio on siinä tarpeen, Huryna sanoo.

Kansainvälisen ja oppositiomedian mukaan väkivalta omia kansalaisia kohtaan on saanut jotkut Valko-Venäjän turvallisuuskoneiston jäsenet kieltäytymään tehtävistään, mutta valtiollisen sensuurin vuoksi on vaikeaa saada käsitystä, kuinka yleistä tämä on.

Hanna Hurynan mukaan on mahdollista, että etenkin pienemmillä paikkakunnilla poliisit ja sotilaat voivat kieltäytyä hakkaamasta tuttuja ihmisiä, mutta ylimmällä tasolla heillä on liikaa menetettävää.

– Turvallisuuskoneiston johto tietää joutuvansa vastuuseen Lukašenkan mukana, ja puolustaa siksi häntä loppuun asti. Mutta loppu tälle tulee, koska ihmiset ovat kerta kaikkiaan saaneet tarpeekseen.

2 kommenttia