Kun Ukrainan sota helmikuussa alkoi, lopetti työnhaku- ja henkilöstöpalvelu StaffPoint venäläisomisteisten yritysten palvelemisen. Samalla yritys teki lahjoituksen Unicefille. Toimitusjohtaja Anu Ahokas halusi kuitenkin tehdä enemmän ukrainalaisten hyväksi. Hän oli kuullut lapsesta asti nyt jo edesmenneen isoäitinsä koskettavia evakkotarinoita, jotka muistuivat nyt mieleen.

− Silloin syntyi idea tehdä sitä, minkä osaamme, eli välittää ukrainalaisille työpaikkoja. Monella Suomeen tulleista on toiveena työllistyä mahdollisimman pian. Niinpä autamme ukrainalaisia heinäkuun puoliväliin asti pro bono ja toki senkin jälkeen.

Näin sai alkunsa Työstä turvaa -hanke, jonka tiimoilta StaffPoint otti yhteyttä asiakasyrityksiinsä ja tiedusteli näiden halukkuutta palkata ukrainalaisia. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kautta hankkeeseen saatiin lisää sekä isoja että pienempiä yrityksiä. Tällä hetkellä mukana on 70 yritystä.

− Ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin 300 haastattelua, joiden perusteella puolet hakijoista esiteltiin hankkeessa mukana oleville yrityksille. Tuolloin saatiin työllistettyä 25 ukrainalaista. Nyt heitä on haastateltu 600 ja työllistynyt on jo 120.

Yksi kompastuskivi on ollut kielitaito. Ahokkaan mukaan monen hakijan englanti ei ole vastannut taitotasoa, johon Suomessa on totuttu. StaffPointilla onkin ollut rekrytoinnissa apuna kaksi ukrainalaista rekrytoijaa.

− Haasteena on ollut myös se, että vaikka yritysten ylin johto on sitoutunut tähän, voi esimiehillä olla korkea kynnys käyttää englantia työkielenä. Tämä on sääli, sillä nyt olisi mahtava mahdollisuus harjoitella kansainvälisen työvoiman kanssa.

Kaikissa yrityksissä kielitaito ei toki ole kynnyskysymys. Osassa työtehtäviä, kuten siivous ja hyllyttäminen, pärjää suppeallakin sanavarastolla.

− Osassa yrityksissä on käytössä malli, jossa tiimi keskustelee keskenään ukrainaksi ja esihenkilö kommunikoi eteenpäin englanniksi tai suomeksi. Myös parityöskentely, jossa toinen osaa paremmin kieltä, toimii monessa tehtävässä. Tarvittaessa kommunikoinnin apuna voidaan käyttää kuvakortteja, Ahokas kertoo.

Työkieltä ja muita työhön liittyviä käytännön asioita jouduttiin pohtimaan myös K-ryhmässä, joka on yksi Työstä turvaa -hankkeen kautta ukrainalaisia työllistäneistä yrityksistä. K-ryhmällä on Vantaalla suuret keskusvarastot ja palkkalistoilla noin 2 500 varastotyöntekijää.

− Etenkin keväällä ja kesällä tarvitaan hurja määrä lisää työntekijöitä, sillä vakituisessa työsuhteessa olevien lomat alkavat pyöriä jo toukokuussa. Sitä ennen pitää suorittaa kahden viikon perehdytys, ja siksi ensimmäiset kesätyöntekijät aloittavat jo keväällä, kertoo HR Business Partner Sanna Rantsi.

Perehdytys on erityisen tärkeää työturvallisuuden näkökulmasta. Varastoissa käy etenkin kiireisimpään aikaan melkoinen vilske, ja kun työkoneet painavat useamman tonnin, on kaikkien tiedettävä yhteiset askelmerkit. Tämän takia myös yhteinen kieli ja sen riittävä osaaminen ovat välttämättömiä.

K-ryhmässä pohdittiin aluksi, jos olisi ollut yksi tai kaksi ukrainalaista työnjohtajaa vetämässä tiimiä.

− Totesimme kuitenkin, että tuossa mallissa jo lomat ja sairauspoissaolot voivat tuottaa ongelmia. Lisäksi kaikki materiaalit pitäisi olla ukrainaksi. Yksi syy englannin valikoitumiseen oli se, että varastoissamme keräily tapahtuu ääniohjattuna, eikä ohjelmaa ollut saatavilla ukrainaksi.

K-ryhmän päivittäistavarakaupan keskusvarastoilla oli jo aiemmin kaavailtu englantia työkieleksi, sillä se mahdollistaisi myös muiden ulkomailta Suomeen tulleiden työllistämisen. Vahvan kasvun myötä työntekijöidenkin tarve kasvaa.

− Haluamme olla monimuotoinen ja vastuullinen yritys myös tällä saralla. Nyt meillä oli luonteva hetki pilotoida englantia työkielenä, Rantsi sanoo.

Englantia työkielenä oli pohjustettu jo muutama vuosi ja asiasta keskusteltiin henkilöstöä edustaneen pääluottamusmiehen kanssa vielä ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Työ varastolla on varsin itsenäistä, mutta kohtaamisia muiden kanssa tulee silti päivän mittaan. On tärkeää, että asiasta tehdään mahdollisimman helppoa ja luontevaa kaikille, Rantsi sanoo.

Niinpä myös tiimi, johon ukrainalaiset työntekijät sijoitettiin, mietittiin tarkkaan. Yhdellä esihenkilöistä on ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen varsin hyvä englannin kielen osaaminen, joten hän otti uudet tulokkaat siipiensä suojaan.

− Haastattelutkin tehtiin englanniksi, jotta varmistuttiin riittävästä kielitaidosta. Haastattelussa oli mukana esihenkilön lisäksi kyseisen yksikön päällikkö. Materiaaleistamme ensimmäisenä käännettiin englanniksi työsopimukset ja turvallisuusohjeet, jotta uudet työntekijät pääsevät heti töihin.

K-ryhmän päivittäistavarakaupan varastoissa töitä tehdään ympäri vuorokauden, mutta kaikki uudet työntekijät palkataan aamu ja ilta -kiertoon yövuorojen pyöriessä tiettyjen työntekijöiden voimin. Hakijoilta edellytetään 18 vuoden ikää ja tiettyjä fyysisiä valmiuksia, sillä vaikka työntekijät ajavat keräilyvaunua, pitää heidän jaksaa olla jaloillaan koko päivä. Lisäksi työhön kuuluu tuotteiden nostelua.

− Moni pitää varastotyötä edelleen raavaiden miesten hommana. Meidän logistiikassamme työskentelevistä noin 15 prosenttia on naisia, ja nyt palkkaamamme ukrainalaisnaisetkin todistavat, ettei asia ole näin. Oikealla asenteella pääsee jo pitkälle. Emme myöskään vaadi aiempaa kokemusta varastotöistä, vaikka toisella uusista tulokkaista sitä onkin.

Ennen varsinaisen työn aloittamista jokaisella uudella työntekijällä on taustastaan huolimatta edessä kahden viikon perehdytys, jossa käydään läpi paitsi työtä myös turvallisuusasioita. Jakson päätteeksi työntekijä käy esihenkilön kanssa tarkistuslomakkeen avulla läpi, että kaikki asiat on varmasti ymmärretty. Sen jälkeen hän on valmis aloittamaan työt.

− Ukrainalaiset aloittivat meillä toukokuun lopussa ja heillä on perehdytys meneillään. On hienoa seurata, miten prosessi sujuu, kun se on ensimmäistä kertaa hoidettu englanniksi, Rantsi sanoo.