Myötätuuli puhaltaa nyt tuulivoiman rakentamiselle Suomessa.

– Vielä vuosi sitten täysin markkinaehtoinen tuulivoimalahanke ei välttämättä olisi saanut lainaa. Nyt tilanne on muuttunut, kun kustannukset ovat laskeneet ja sähkön hintaennusteet näyttävät paremmilta, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Uusiin voimalahankkeisiin ei tukea enää tarvita, koska tuulisähkön kilpailukyky on parantunut. Markkinaehtoisesti rakennettavia voimaloita on valmistumassa Suomeen vuoteen 2023 mennessä ainakin 450.

Kun nyt rakenteilla olevat voimalat ovat pystyssä, Suomen tuulivoimakapasiteetti on noin 4 700 megawattia, josta valtion tuen piirissä on noin 2 000 megawattia. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan kummankin nykyisen reaktorin kapasiteetti on 920 megawattia.

Vaikka tuulivoiman tukiin on käytetty veronmaksajien rahoja, Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti muistuttaa, että tuulisähkön lisääntynyt tarjonta on laskenut sähkön markkinahintaa Pohjoismaissa.

– Tutkimusten mukaan kuluttajien sähkölaskussa tämä on näkynyt pari kolme kertaa matalampana hintana.

Lokakuun puoleenväliin mennessä Suomessa oli tänä vuonna ollut kahtena päivänä muutaman tunnin ajan tilanne, jossa sähköä oli tarjolla enemmän kuin mitä sille oli ollut kysyntää, eli markkinahinta oli ollut negatiivinen.

Tuulisähkö kiinnostaa myös suuria yrityksiä. Esimerkiksi teknologiayhtiö Google sopi pari vuotta sitten, että se ostaa Haminassa sijaitsevan datakeskuksensa tarpeisiin kymmenen vuoden ajan sähköä kahdesta suomalaisesta tuulipuistosta.

Kajaanin ja Pyhännän alueelle rakennettavasta Piiparinmäen tuulivoimapuiston tuotannosta 60 prosenttia ja Kokkolan, Kannuksen sekä Kalajoen alueelle nousevasta Mutkalammin tuulivoimapuiston tuotannosta 52 prosenttia menee jatkossa Googlelle.

Vastaavia pitkiä ja kiinteään hintaan sidottuja sopimuksia tuulivoiman ostamisesta ovat tehneet metsäyhtiö UPM ja teollisuusyhtiö Neste.

Huonekalujätti Ikea osti kokonaan itselleen neljä tänä vuonna Suomeen valmistunutta tuulivoimapuistoa.

Tuulivoiman kannattavuus on parantunut voimaloiden teknisen kehityksen ansiosta. Kun kymmenen vuotta sitten Suomeen rakennettiin kolmen megawatin voimaloita, nyt yksittäisen voimalan kapasiteetti on 4,5–5 megawattia.

Voimalat ovat kehittyneet sisältä, mutta ne voidaan myös rakentaa entistä korkeammiksi ja pidempilapaisiksi, jolloin ne ylettyvät kovempiin tuuliin ja pystyvät saamaan enemmän energiaa talteen. Näin saadaan aiempaa enemmän irti tehoja.

– Koska voimaloiden teho ja korkeus ovat kasvaneet, niitä on kannattavaa rakentaa myös paikkoihin, joissa se ei ennen olisi ollut järkevää esimerkiksi sisämaassa, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo.

Tuulivoiman rakentamisella on aluepoliittistakin merkitystä. Voimalan rakentaminen ja ylläpito työllistävät, mutta suuri vaikutus on maanomistajien saamilla vuokratuloilla sekä kuntien kassaan kilahtavilla kiinteistöveroilla.

– Vuokratulot ovat maanomistajalle paremmat kuin metsätaloudesta saatavat tuotot. Kunnissa tuulivoimaloiden kiinteistöverot voivat olla huomattava osa verokertymästä, sillä yhdestä maatuulivoimalasta kunta saa noin 30 000 euroa vuodessa, Mikkonen sanoo.

Pelkkää päiväpaistetta ei tuulivoimalle ole silti luvassa. Ala kamppailee myös turvallisuus- ja ympäristökysymysten kanssa.

Syyskuussa Kristiinankaupungissa Metsälän tuulivoimapuistossa katkesi tuuliturbiinin siipi – kaksi kertaa. Tapaus aiheutti huolta: miten siivet saattoivat irrota ja miten jatkossa voi luottaa siihen, että vastaava ei toistu?

Puistoa operoiva EPV Tuulivoima tiedotti syyskuun lopussa, että molempiin siipiin oli todennäköisesti iskenyt salama. Yhtiön toimitusjohtaja Frans Liski vahvistaa Avulle, että yhtiö uskoo yhä näin käyneen. Tapauksen tutkinta jatkuu.

– Se, mikä meitä helpottaa, ja toivottavasti myös ihmisiä, jotka ovat huolissaan, on se, että selkeästi tiedetään kyseen olevan ukkosesta, Liski sanoo.

Täysin ei voi poissulkea, etteikö tapaus voisi toistua ennen kuin korjaukset on saatu suunniteltua ja toteutettua, Liski sanoo. Siksi yhtiö on rajoittanut liikkumista alueella, eikä vaurioituneiden voimaloiden lähelle saa vielä mennä.

Lapoja on myös vaikea kierrättää. Yksi lapa voi olla suurempi kuin lentokoneen siipi, ja uutistoimisto Bloombergin mukaan pelkästään Yhdysvalloissa käytöstä poistuu noin 8 000 lapaa vuosittain seuraavan neljän vuoden aikana. Cambridgen yliopiston tutkijat arvioivat, että lavoista syntyy jätettä 43 miljoonaa tonnia vuoteen 2050 mennessä.

Ratkaisuja globaaliin ongelmaan etsii myös suomalaisyritys Conenor, joka on kehittänyt uuden teknologian. Siinä tuulivoimaloiden murskattu lapajäte on osa kierrätysmateriaaleista valmistettua ”lft-muovia”, toimitusjohtaja Markku Vilkki kuvasi Tekniikka & Taloudessa.

Noin 40 prosenttia Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla, ja myös tulevista voimaloista noin kolmasosa on suunnitteilla samalle seudulle.

Yksi suurimmista hankkeista on Mutkalammin voimalapuisto, josta Google ostaa sähköä. Sinne nousee vuoteen 2023 mennessä yhteensä 55 voimalaa, joiden kapasiteetti on kaikkiaan 250 megawattia.

Esimerkiksi Kalajoki, Raahe ja Ii saivat viime vuonna kukin yli miljoona euroa kiinteistöverotuloja tuulivoimaloista. Kalajoen saama 1,75 miljoonaa vastasi noin 30:a prosenttia koko kunnan kiinteistöverokertymästä.

Kaikkialle Suomeen voimaloita ei tällä hetkellä kuitenkaan voi rakentaa, sillä ne aiheuttavat häiriöitä Puolustusvoimien tutkille.

Lisärakentaminen Etelä- ja Itä-Suomeen on siksi tähän mennessä ollut hankalaa, vaikka tuulioloiltaan ja pinnanmuodoiltaan sopivia paikkoja niistä löytyisikin.

– Esimerkiksi Suomenlahden rannikko on blokattu rakentamiselta hyvin. Olisi silti sähköjärjestelmän kannalta tärkeää, että tuulivoiman rakentamista saataisiin hajautettua, sillä jossain tuulee aina, Ripatti sanoo.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ongelmaan pyritään löytämään ratkaisuja.  Tähän on olemassa jo nyt ainakin yksi malli. Perämeren seudulle on rakennettu yksi tuulivoima-alue erillislain turvin. Sen mukaan sähköntuottajat käytännössä maksoivat Puolustusvoimille uuden tutkan hankkimisen.

– Nyt jokaisen nousevan myllyn hintaan lisätään siellä 50 000 euroa, jolla uutta tutkaa maksetaan.

Syyskuussa Euroopan komissio ja Itämeren reunavaltiot allekirjoittivat yhteisen julistuksen tuulivoiman suunnittelusta. Sen mukaan merituulivoiman teho voisi vuoteen 2050 mennessä olla 20 kertaa suurempi kuin nykyinen noin 12 gigawattia.

Tällä hetkellä Itämeren merituulivoimaloiden teho on yhteensä noin kaksi gigawattia. Suomen ainut merituulivoimapuisto sijaitsee Porin Tahkoluodossa, mutta lisää on suunnitteilla Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Merituulivoiman rakentaminen on kuitenkin maatuulivoimaa kalliimpaa, eikä se vielä kannata ilman tukia.

Euroopan tuulivoimatuottajien etujärjestön WindEuropen mukaan Itämeren tuulivoimakapasiteetti voisi vuoteen 2030 mennessä olla yhdeksän gigawattia. Valtioiden tukemana ja alueellisella yhteistyöllä voitaisiin päästä yli 14 gigawatin. Itämeren merituulivoimapuistot ovat kuitenkin vielä vain visioita.

Virossa on silti tehty jo merialuesuunnittelua Viron ja Latvian mahdollista yhteistä puistoa varten.

– Itämeren alueen hankkeet tuskin toteutuvat ennen vuotta 2030. Niihin tarvitaan tukea EU:lta ja sillä on energiahankkeille budjetoituna rahaa. Todennäköisesti poliittista tahtoa maiden yhteisille tuulivoimapuistoille löytyy, arvelee Viron ilmasto- ja energiapolitiikan suurlähettiläs Kaja Tael.

Juttua varten on haastateltu myös Suomen ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlbergia.