Luonto on täynnä harhaanjohtavia signaaleita, joiden avulla biologiset rakenteet kilpailevat paikastaan maailmassa.

Yksinkertaisia esimerkkejä ovat suojavärit ja vaikkapa sorsapoikueen emon vaistotoiminta, joka saa sen teeskentelemään siipirikkoa ihmisen tai ketun lähestyessä. Se räpiköi lentokyvytöntä helppoa saalista esittäen sen aikaa, että poikaset pääsevät turvaan tiheään kaislikkoon, ja nousee vasta sitten siivilleen.

Myös ihmisellä kyky petkuttaa niin saaliseläimiä kuin rajallisessa määrin myös oman lajin sisäisiä kilpailijoita on ikivanha valintaetu.

Petollinen huijaaminen on kokonaan erilainen ilmiö kuin huijaamisella leikittely sääntöjen puitteissa pallo- tai korttipelissä ja leikeissä. Siinä menestyvät parhaiten niin sanotut valkokauluspsykopaatit, joilta puuttuvat tavanomaisen niin sanotun asosiaalisen persoonan näkyvä pidäkkeetön väkivalta, tulokseton riskinotto ja näkyvä hyökkäävyys.

Huijaamisessa menestyvät psykopaatit ovat laskelmoivia, rauhallisia, usein pinnallisesti viehätysvoimaisia ja vakuuttavia, ja he kykenevät halutessaan antamaan itsestään todella miellyttävän vaikutelman. Älykäs valkokauluspsykopaatti, jonka muista piittaamaton pohjimmainen mielenlaatu ei näy ulospäin, voi nousta korkealle politiikan, uskonnollisen yhteisön tai yritysmaailman hierarkiassa.

Tällaiset psykopaatit ovat vakuuttavia osin siksi, että heiltä lähes tulkoon puuttuvat sellaiset tunteet kuin pelko ja epävarmuus.

Heidän autonominen hermostonsa ei reagoi kauhistuttaviinkaan näkyihin tai tilanteisiin: kasvot eivät kalpene tai punastu, kämmenet eivät hikoile, sydän ei pamppaile, hengitys ei kiihdy eikä stressihormoni kortisolia purskahda vereen kuten muilla.

Psykopaatti ei myöskään tunne aitoa myötätuntoa vaikka kykeneekin sellaista teeskentelemään. Siksi suunnitelmallinen rikosten teko – jollaiset muodostavat vain pienen osan kaikista rikoksista – on hänelle helppoa.

Huijareiden menestys pohjaa siihen, että tavallisessa arjessa joudumme jatkuvasti luottamaan toisiimme, koska muuten juuri mikään ei sujuisi. Meidän täytyy voida luottaa siihen, että auto pysähtyy suojatien vierelle, kun astumme sille vihreän valon palaessa. Käteiskaupassa torilla on luotettava siihen, että ostos todellakin siirtyy tiskin yli eikä myyjä vain laita seteliä taskuunsa ja toivota hyvää jatkoa. Ryhmissä töitä tehtäessä on luotettava, että muut tekevät osuutensa.

Tämän välttämättömän ihmisten välisen luottamuksen psykopaatti pystyy käyttämään hyväkseen. Manipulatiivisen huijauksen yhteydessä heillä on myös kyky valita uhrinsa. Esimerkiksi pahanlaatuisiin, jäseniään riistäviin lahkoihin haalitaan tyypillisesti juuri perheistään irtautumassa olevia, vaikutuksille alttiita nuoria ja tavalla tai toisella kriisiytyneitä aikuisia, jotka etsivät uutta suuntaa elämälleen, jopa epätoivoisesti.

Kriisille ei tarvita edes mitään dramaattista syytä. Joskus riittää, että avioeron tai leskeytymisen jälkeen keski-ikäinen ihminen on havainnut elämän lakikorkeuden jo tulleen ohitetuksi ja psyykkisen tai fyysisen suorituskyvyn heikentyneen, eikä näköpiirissä ole enää mitään järin hohdokasta. Silloin alttius tulla huijatuksi esimerkiksi teeskennellyn rakkauden tai huiman tuottoisan sijoittamisen merkeissä kasvaa.

Hannu Lauerma on lääketieteen tohtori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri.

Päivitetty 29.10. – Ilmestynyt 13.10.2020