Vaikka menestys sittemmin hiipui, monet jäivät koukkuun, sillä curlingin katsominen on samalla sekä rauhoittavaa että jännittävää. Curlingista on sanottu, että se on kuin shakkia jäällä, sillä peli vaatii paljon taktista osaamista. Se on kuitenkin myös hyvin fyysinen laji, jossa käsitellään mojovat 19,1 kiloa painavaa graniittikiveä.
Suomen pyörätuolicurlingjoukkue on jatkanut lajin menestysperinnettä kansainvälisillä areenoilla. Viiden vuoden harjoittelun tuloksena joukkue saavutti unelmansa: paikan vuoden 2014 paralympialaisissa Sotshissa.
Vaikka sijoitus lopulta oli joukon viimeinen, menestyksen siemen oli jo kylvetty. Seuraavana vuonna saavutuksena oli pronssimitali lajin MM-kisoissa. Erityisen makeaksi mitalin teki se, että kisat järjestettiin kotimaan kamaralla Lohjalla.
Pyörätuolicurlingjoukkueen sankaritarina kiinnostaa myös suurta yleisöä, sillä joukkueen Facebook-sivulla on jo runsaat 12 000 seuraajaa.
Fyysinen laji vaatii harjoitusta
Joukkueen kapteeni Markku Karjalainen vammautui laskuvarjo-onnettomuudessa 22-vuotiaana. Hän ei antanut vamman lannistaa, vaan aloitti menestyksekkään pyörätuoliurheilu-uran. Ensimmäinen huippuhetki oli Suomen ennätyksen tekeminen 1500 metrin pyörätuolikelauksessa Barcelonan olympialaisissa 1992. Tämän jälkeen urheilu jäi taka-alalle perheen ja työelämän täyttäessä ajan.
Vuonna 2008 urheilukipinä heräsi uudelleen, kun Karjalainen löysi pyörätuolicurlingin ja hänen vaimonsa kannusti häntä liittymään Rovaniemen joukkueeseen. Nyt he molemmat pelaavat maajoukkueessa.
Joukkue harjoittelee fyysisesti vaativaa lajia varten ympäri vuoden. Kesäaikaan osa joukkueesta ottaa lajivalikoimaan pyörätuolikelauksen, ja Karjalainen osallistuu kesällä jopa maratonille. Eri puolilla maata asuvat joukkueen jäsenet leireilevät 1-2 kertaa kuukaudessa Kisakalliossa Lohjalla.
Markku Karjalaisen työnantaja Tata Consultancy Services lähti tukemaan joukkuetta Sotshin paralympialaisissa nähtyään kuinka omistautunut joukkue oli tavoitteilleen. Tuki jatkuu tänäkin vuonna, jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Mikä tekee pyörätuolicurlingista erilaisen?
Erona peruslajiin pyörätuolicurlingissa kilpaillaan sekajoukkuein. Kiven heittämisessä ja kierteen aikaansaamisessa käytetään avuksi tankoa. Selvästi havaittava ero on myös se, että kiven liukumisnopeutta säätelevät harjaajat puuttuvat kokonaan. Siksi kaikki on kiinni siitä, miten heitto lähtee pelitilanteessa.
Kierteen hallinta on lajissa erityisen tärkeää, jotta kivi saadaan kaartamaan vastustajan suojakivien ohi kohti maalialuetta ja sen keskipistettä.
Suomen joukkueen seuraava suuri koitos on helmikuussa 2016 Luzernissa Sveitsissä järjestettävät MM-kisat. Joukkue on ollut on ollut hyvässä iskussa kansainvälisissä harjoituspeleissä, ja kapteeni Karjalainen luottaa tiimiinsä: ”Joukkueemme on harjoitellut tiiviisti kisojen alla, ja tavoitteenamme on pysyä kisojen A-sarjassa. Kiina ja Venäjä ovat etukäteen ajatellen kovimpia vastustajiamme, ja näissä peleissä päivän kunto vaikuttaa suuresti tulokseen. Mieliala on joukkueella positiivinen”.
Curlingmenestyksen lisäksi vammaisurheilulla on muutenkin nostetta: pyörätuolikelaaja Amanda Kotaja sai vuoden vammaisurheilijan tittelin lisäksi vuoden nuoren urheilijan arvon, ja toinen pyörätuolikelaaja, Esa-Pekka Mattila, valittiin Aalto-yliopiston vuoden urheilijaksi.
Tutustu joukkueeseen ja seuraa heidän matkaansa joukkueen Facebook-sivuilla.
