Suojelupoliisin johtaja Antti Pelttarin mukaan Ukrainan sodalla on merkittäviä vaikutuksia myös Suomelle, jonka on oltava valmis monenlaiseen Venäjän vaikuttamiseen.

– Eurooppa on elänyt seitsemän kuukautta suurinta sotaa sitten toisen maailmansodan. Suomen kansallisen turvallisuuden tilanne on edelleen hyvä mutta kansallista infrastruktuuria ylläpitävien tahojen on syytä pysyä valppaana, jotta hyvä turvallisuustilanne säilyy, Pelttari sanoo.

– Nord Stream-putken vuoto on ilmeisesti tahallinen. Se vaatii kyvykkyyttä, jota on vain valtiollisella toimijalla. Tekijän osoittaminen ei ole yksinkertaista eikä ilmeistä. Tällaisella toiminnalla pyritään aiheuttamaan pelkoa ja hämmentämään tilannetta.

Supo ei vastusta turistiviisumien lopettamista. Pelttari muistuttaa että turistiviisumeihin liittyy myös turvallisuuskysymyksiä. Tämä näkemys vahvistui 2018 Salisburyn myrkytysten jälkeen.

Suomeen ei Pelttarin mukaan kohdistu uhkaa eikä Venäjän liikekannallepano muuta kansallisen turvallisuuden tilaa, vaan sen kohteena on Ukraina.

Venäjä tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän kyberympäristössä tapahtuvaan tiedusteluun sitä mukaa, kun ihmisten matkustaminen Venäjältä muualle maailmaan vaikeutuu.

Nato-jäsenenä Suomi tulee olemaan entistä kiinnostavampi tiedustelun kohde. Tiedustelu kohdistuu infrastruktuuriin ja poliittiseen toimintaa. Venäjä tulee myös hankkimaan Natoa koskevaa tietoa Suomen kautta.

Venäjän tiedustelupalvelun päämenetelmä on hyödyntää diplomaatteja tiedustelusssa.

Venäjän maaperällä tehtävää tiedustelua kohdistetaan entistä enemmän maassa vieraileviin, muualla asuviin henkilöihin. Tiedustelua voi kohdistua myös kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin venäläisiin.

Kiinan valtiollisen tiedustelun kohteina ovat erityisesti arktinen alue ja päätöksenteko. Suora vaikuttaminen voi kohdistua kiinalaisiin yrityksiin, koska niillä on maan lain mukaan velvollisuus auttaa valtiota.

Vaikka kriittisen infrastruktuurin kohdistuvan toiminnan uhka kasvanut, Suojelupoliisi ei pidä niin sanottua lamauttavaa toimintaa todennäköisenä lähitulevaisuudessa.

Pitkittyessään Venäjän hyökkäyssota tulee vaikuttamaan kriittiseen insfrastruktuuriin sitä kautta, että se häiritsee raaka-aineiden tuotantoa. Venäjältä taas tullaan näkemään yrityksiä ohittaa vientirajoituksia.

Terrorismin uhka Suomessa on yhä vähäinen. Suurimman riskin muodostavat radikaali islamismi ja äärioikeistolainen terrori, joka kytkeytyy myös Ukrainan sotaan.

Suomesta on Supon mukaan matkustanut äärioikeistolaisia Ukrainaan ja yksittäisiä toimijoita on tunnistettu. Tämä voi pidemmällä aikavälillä kasvattaa radikalisoitumisen terrorismin uhkaa.

Pelttari muistuttaa, että Venäjä on ollut valmis tekemään väkivaltaisia tekoja kuten salamurhia Euroopan alueella vuoden 2014 jälkeen. Suomen kohdalla tällaisen toiminnan riski on vähäinen mutta potentiaali on olemassa.

– Venäjän toiminta on kohdistunut pettureiksi katsottuihin henkilöihin, kuten tsetseeneihin. Tällaista on tapahtunut Ruotsissa, joten sitä voi tapahtua myös Suomessa, vaikka uhka on vähäinen, Pelttarin sanoo.

Suomen ja Venäjän raja on ollut vuosikymmeniä turvallinen, mutta Suomeen pääsee edelleen viisumilla.

– Emme näe uhkaa sabotaasien tulosta tätä kautta. Venäjän tiedustelu on käyttänyt turistiviisumeja hyväkseen. Vaikka Suomen turistiviisumien myöntäminen lakkaa, se ei lopeta tiedustelua, Pelttari sanoo.

Venäjältä Suomeen tulevat turistit eivät ole Pelttarin mukaan kollektiivinen turvallisuusuhka.

– Emme pidä jokaista venäläistä turvallisuusuhkana. Suomen poikkeava suhtautuminen turistiviisumeihin herättää huomiota sekä Ukrainassa että muissa naapurimaissa, jotka ovat turistiviisumien myöntämisen lopettaneet. Tämä (Suomen suhteiden ylläpitäminen) on selkeä peruste, Pelttari sanoo.

Jutun otsikkoa päivitetty 30.9. – Ilmestynyt 29.9.2022