Mitä sosiaalityön puoli odotti sotelta?
Nyt vaativaa lastensuojelutyötä tehdään pienissä yksiköissä ja on aikamoinen gäppi esimerkiksi lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välillä. Lastensuojelun asiakkaat eivät saa sitä palvelua mitä tarvitsisivat. Kunnissa pysyvyys sosiaalityön työpaikoissa on heikkoa ja vaihtuvuus suurta. Sosiaalityöntekijät voivat huonosti verrattuna muihin Pohjoismaihin ja muihin ammattiryhmiin. Tutkimuksien mukaan keskeisin syy on eettinen kuormittavuus, kun työtä ei voida suorittaa sillä tavalla, minkä koulutuksen ja eettisten ohjeiden luoma ammatti-identiteetti vaatisi.
Mitä sotetuudistus tarkoittaa sosiaalityölle?
Koska sotekeskuksiin jää vain neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö siirtyy peruspalveluista maakuntien erikoispalveluihin. Ero kansalaisen elinympäristön ja sosiaalityön välillä kasvaa, ja siitä tulee enemmän korjaavaa työtä. Se on ongelmallista, koska mitä sairaampi olet, sitä todennäköisemmin hakeudut lääkäriin, mutta mitä suurempi syrjäytymisriski sinulla on, sitä enemmän kartat palveluita.
Päteekö valinnanvapaus sosiaali-työn asiakkaisiin?
Tietyissä tapauksissa sotekeskusten lisäksi on asiakassetelit. Ministeriön sanamuodot niiden suhteen muistuttavat subjektivista oikeutta. Mutta minun on hyvin vaikea kuvitellasellaista rakennetta, että joku voisi selailla netissä kivoja palvelukokonaisuuksia ja valita niistä haluamansa. Tämänlaisiin päätöksiin kun liittyy aina viranomaisen harkinta. Onko aina tarkoituksenmukaista, että asiakas saa valita itselleen uuden sosiaalityöntekijän tilanteessa jossa työntekijän ja asiakkaan näkemykset palvelutar-peesta poikkeavat toisistaan?
Miten sosiaalihuolto jatkossa löytää avuntarpeen?
Jo nyt asiakas tulee usein ohjatuksi sosiaalityöntekijälle etuuskäsittelyn kautta, jolloin matalammin koulutettu henkilö arvioi tarpeen. En tiedä, mikä valmius Kelalla tai sotekeskuksilla on poimia sosiaalityön apua tarvitsevat asiakkaat. Ennen kaikkea: mikä on niiden kannustin lähettää asiakkaita eteenpäin maakuntiin. Valtioneuvosto on viisaudessaan todennut, että jos ylilähettää maakunnalle hoitoon, sillä voi olla taloudellisia seurauksia. Jos tätä sovelletaisiin sosiaalipuoleen, se sotekeskuksia rankaistaisiin lastensuojeluilmoitusten tekemisestä, mikä olisi katastrofi.
Onko tässä siis poissa silmistä, poissa kuluista -meininki?
[huokaus] Niin. Minulla on työterveyshuolto, josta saa aina palvelua nopeasti. Toimeentulotukiasiakkaiden neuvonta on auki aamupäivällä muutaman tunnin. Jo nyt on sellainen rakenne jossa yksityisellä puolella on kannustin palvella mahdollisimman paljon kun taas julkisen puolen kannustin on valvoa ja rajata resursseiden ylikäyttöä. Kokemukset Ruotsista osoittavat, että valinnanvapaus on lisännyt terveiden palveluidenkäyttöä kun taas sairaat saavat palveluita vähemmän. Holeni on, että myös sotekeskuksia kannustetaan tuottamaan uusia innovatiivisia palveluita suhteellisen terveelle väestölle, kun taas haastavat ja moniongelmaiset kansalaiset ohjataan maakuntien jonoi-hin, pois sotkemasta markkinoita.
Miten tässä on käynyt näin?
Hallitusohjelmassa oli integraatio keskeisenä tavoitteena, eikä siitä haluttu luopua. Sotesta ja sotekeskuksista on tullut brändi jolla annetaan kuva palveluiden kokonaisvaltaisuudesta. Tosiasiassa ministerit ja sote-keskuksia havittelevat yritykset eivät ole hirveästi osoittaneet kiinnostusta sosiaalipuoleen. Mediaakaan ei ole hirveästi kiinnostanut sosiaalipalveluiden tulevaisuus. Syy lienee se, että kun on jumalaton kiire valmistelussa ei ole ollut aikaa integroida monimutkaista ja viranomaisvastuullista sosiaalipalvelua suhteellisen tarkkarajaisiin terveyspalvelupaketteihin.
Mitä te tutkijat olette yrittäneet tehdä?
Ehdotimme [soteuudistuksesta vastaavalle] alivaltiosihteerille Tuomas Pöystille, että jalkautetaan maakuntien liikelaitos sotekeskuksiin. Tämä vaihtoehto mainitaan hallituksen esityksessä, mutta valtiovalta ei halua niitä normittaa, vaan antaa maakuntien itse päättää. En tiedä, tajuavatko ne, että samaan aikaan maakunnat on sidottu jättämään isoja osia kokonaisuudesta markkinaehtoisille suoran valinnan palveluille.
Miten tämä on mahdollista?
Tarkentavia kysymyksiä ei ehkä olla ehditty käydä läpi. Ajatellaan, että maakunta kehittää rahoituskanavat ja laatukriteerit, mutta maakuntia ei ole edes olemassa vielä. Nyt vapautetaan ensin markkinat, ja sitten rakennetaan maakunnat. Se on pöyristyttävää! Tajuavatko ihmiset, että ensi tammikuussa alkavat maakuntavaalit? Kun Alexander Stubb esitteli valinnanvapauspaketin 2015 se oli kaikille, myös kokoomuslaisille uusi paketti, jota ei oltu kirjattu hallitusohjelmaan tällaisessa muodossa. ■
