Tammikuussa Indonesiassa alkoi kunnianhimoinen operaatio: 15-viikkoinen seeprahai Charlie liukui vapauttajansa käsistä indonesialaisen Raja Ampat ­-saarialueen hiekka­pohjaiseen meriveteen.

ReShark-organisaation tavoitteena on saattaa seepra­haiden akvaarioissa munimia munia lajin luonnolliseen kasvuympäristöön. Operaatioon osallistuu tutkijoita ja asiantuntijoita 15 maasta ja 44 akvaariosta ympäri maailmaa. National Geographic kertoo, että mukana on myös yliopistoja ja suojelujärjestöjä.

Kuluvan vuoden aikana Charlie saa seurakseen 499 lajitoveria, joita varten Raja Ampatiin on perustettu hain munien hautomo ja ”päiväkoti”.

Muna, josta pikku Charlie kuoriutui, tuotiin hautomoon Sydneyn Sea Life -akvaariosta Australiasta. Seeprahait ­voivat Australiaa ympäröivissä merissä toistaiseksi hyvin, mutta kaikkialla muualla maailmassa niitä uhkaa nykyään sukupuutto.

Myös muut haikannat voivat huonosti, sillä yli 37 prosenttia maailman 1 199 hai- ja rauskulajeista on uhattuna. Syynä on sekä laillinen että laiton ylikalastus. Miljoonia haita tapetaan vuosittain, koska hain lihaa kulutetaan monissa maissa Brasiliaa, Yhdysvaltoja, Intiaa ja Islantia myöten. Hain evistä taas valmistetaan saippuaa.

Hait kuuluvat maapallon vanhimpien selkärankaisten joukkoon, ja ne ovat yli 420 miljoonan vuoden aikana selviytyneet viidestä suurimmasta sukupuuttoaallosta.

Hait ovat tärkeä osa merten ekosysteemiä, sillä ne pitävät merten tasapainoa yllä saalistamalla pienempiä kaloja. Isojen saalistajien määrän väheneminen voi ­johtaa muiden kalojen määrän räjähdysmäiseen kasvuun.

Indonesian rannikolla ollaan toiveikkaita, sillä Raja Ampat on luonnon­suojelualuetta, jossa haiden ja rauskujen kalastuskieltoa valvotaan tiukasti.

ReShark-tiimi pohtii jo, mitkä muut lajit voisivat hyötyä vastaavanlaisesta palauttamisesta luontoon. Ehdokkaita voisivat olla ainakin Kanarian saarten ja Walesin rannikon merienkelit, Itä-Afrikan viiksihai, Aasian helmilapiorausku ja erittäin uhanalainen saharausku.