Samu Haber alkoi vuonna 2007 syödä mielialalääkkeitä ja unilääkkeitä, koska nukahtaminen ja paineiden kestäminen oli vaikeaa.

– Se kumpusi myös omasta epävarmuudestani, sillä en uskaltanut olla kenenkään lähellä. Se oli tosi ankeaa aikaa, elin yksin eikä kukaan odottanut minua kotona. Turrutin itseäni baareissa, vaikka juuri silloin breikkasimme ja kaiken piti olla hyvin.

Kun laulaja päätti lopulta heivata lääkkeet, se tapahtui ajattelemattomasti.

– En tiennyt, että serotoniiniin vaikuttavat lääkkeet pitäisi lopettaa pikkuhiljaa. Heitin ne vain kerralla roskiin. Päätin, että en tarvitse näitä enää.

Sitten intohimoisena lätkäfanina tunnettu Samu meni HIFKin matsiin.

– Tuli alivoimatilanne ja aloin itkeä, koska tilanne tuntui niin kamalalta, hän nauraa nyt.

Lääkkeiden sijaan Samu on turvautunut jo vuosien ajan terapiaan. Hän käy vastaanotolla edelleen, tarpeen mukaan.

– Suosittelen sitä jokaiselle. Siellä olen oppinut pohtimaan elämää ja tunnistamaan omia tunteitani sekä kohtaamaan ne paljon rohkeammin. Tiedän silti, että olen aina tosi herkkä. Se on siunaus, josta on hyötyä luovuuden kanssa. Olen vain opetellut olemaan ajattelematta, mitä ihmiset minusta ajattelevat, kun teen kovia päätöksiä.

Terapian lisäksi Samu on käynyt NLP-kursseja, joissa opetellaan ymmärrystä itseään kohtaan.

– Olen myös lukenut ison määrän kirjallisuutta itseymmärryksestä ja siitä mikä on elämässä tärkeää. Olen saanut apua erilaisilta elämän senseiltä, opettajilta, mutta ihan iän karttuminenkin auttaa.

Rutiinitkin tukevat rokkaria arjessa, jossa muuten on niin vähän säännöllisyyttä.

– Käyn joka aamu treenaamassa Helsingin itsepuolustuskoululla tai kuntosalilla. Siitä lähtee päivä hyvin käyntiin, ja sen ansiosta syön paremmin ja nukahdan illalla helpommin. Ilman sitä nuppini ei pysyisi niin kasassa tänä päivänä.

Olennaista on myös oppia tunnistamaan, mitä oikeasti haluaa tehdä elämässään.

– Tykkään visioida aina vuoden tai kahden verran eteenpäin ja nyt on hyvä fiilis, koska suunnitelmat lähiajoille on lyöty lukkoon. Se rauhoittaa mieltäni, sillä epätietoisuus tuntuu inhottavalta.

Musiikin tekemistä hän ei aio lopettaa koskaan.

– Kaipaan omaan ilmaisuuni muutakin kuin bändin ja kitaran. En jaksa enää toistaa samaa kaavaa: albumi, promo, kiertue ja uudestaan. Olen tehnyt sen nyt kuusi kertaa eikä se ole enää jännittävä, inspiroiva asia. Tarvitsen selkeästi jotain muuta.

Kuvauspaikka Hotelli Marski. Lue Samu Haberin koko haastattelu Avusta 43/2019.