Sami Hurmerinta: Veljeni kuolema onnettomuudessa oli elämäni suurin tragedia
Puheenaiheet
Sami Hurmerinta: Veljeni kuolema onnettomuudessa oli elämäni suurin tragedia
Muusikko Sami Hurmerinta, 64, on huolissaan maailmasta, mutta menee kuitenkin iltaisin nukkumaan turvallisin mielin.
29.9.2019
 |
Apu

Anteeksiantaminen on tosi tärkeää. Jos joku on tehnyt minua kohtaan väärin ja osoittaa katumusta ja pyytää anteeksi, osaan aika hyvin antaa anteeksi. Osaan myös pyytää anteeksi. Armollinen suhtautuminen auttaa asioita eteenpäin.

Metsässä samoilu ja kotipuutarhassa touhuaminen on antoisaa. Saan siitä eheyttävää voimaa, vaikka välillä aika ei tunnu riittävän. Meillä on omenapuita, karviaismarjoja ja mustaherukoita. Tykkään niistä. Syön pensaat mahdollisimman tyhjiksi ja annan äidille ja kavereille.

Epäilin pitkään ruohon­leikkurirobotin taitoja, sillä meillä on iso piha täynnä pensaita, puita ja kiveyksiä. Myyjä teki hyvän tarjouksen ja lupasi tulla ohjelmoimaan reitit. Robotti pitää perusnurmikon siistinä. Kutsumme sitä Ramiksi. Kun pikkulapsia on kylässä, he juoksevat sen perässä. Naapurin kissa on närkästynyt, koska Rami ei pelkää mitään.

Kiinnostuin Elviksestä kaksivuotiaana

Vanhemmat ovat kertoneet, että kiinnostuin Elviksestä kaksivuotiaana. Sain ekan kitaran 8-vuotiaana. Opiskelin myös itsekseni, kunnes siirryin Helsingin konservatorioon. Olen jo lapsena kuullut pääni sisällä musiikkia. Joskus oli vaikea saada unta, kun päässä lähti maailmat soimaan.

Sävellyksiä tein jo 11-vuotiaana. Nauhoitin niitä, kun sain kaverilta lainaksi toisen nauhurin. Soitin ensin säestyskomppia toiselle mankalle, siihen päälle lisää ja lauloin samalla biisejä.

Vaimoni Maaritin tapasin ensimmäisen kerran Kulttuuritalon lavan takana. En tuntenut häntä, mutta Maaritin bändissä soitti tuttu muusikko, joka järjesti tapaamisen. Molemmilla oli heti sellainen fiilis kuin olisi tavannut vanhan tutun. Pystyimme puhumaan avoimesti kaikesta.

Parisuhteessa hyvä ohjenuora on ollut, että ei kannata yrittää muuttaa toista. Mieluummin voi kysyä, voinko itse muuttaa jotakin. Tietysti pitää olla oikeudenmukainen. Meillä on kummallakin ollut halu kasvaa suhteessamme.

Toissa iltana iltakävelyni jälkeen sanoin Maaritille, että kyllä on hieno tunne: ihanat lapset ja lapsenlapset, äiti hyvässä kunnossa ja ­kotona mahtava vaimo.

Maailmanmeno huolestuttaa minua

Elämäni suurin tragedia oli, kun isoveljeni kuoli moottoripyöräonnettomuudessa Helsingin Erottajalla. Hän ajoi Mannerheimintietä kaverinsa kanssa, kun Esplanadilta tuli kuorma-­auto päin punaisia. Veli kuoli matkalla sairaalaan. Tragedia on vaikuttanut koko perheen elämään, eikä siitä oikein koskaan pääse. Mutta olemme pystyneet puhumaan asiasta. Sävelsin veljeni muistolle biisin Summer 72.

Maailmanmeno huolestuttaa minua; kaikki sodat ja ilmastonmuutos. Saaste­ongelmista on tiedetty jo kauan, muttei ole ruvettu tekemään mitään. Rahan valta on liian suuri maailmassa. Esimerkiksi autot voisivat kulkea aivan muulla kuin öljy­pohjaisella bensalla, mutta isot öljy-yhtiöt ovat jyllänneet. Fyysikko Nikola Tesla ­kehitti jo yli 120 vuotta sitten langatonta energiansiirtoa, mutta joku miljardööri keksi, ettei sitä voi veloittaa.

Illalla nukkumaan mennessä minulla on kuitenkin yleensä turvallinen olo. Ei pidä liikaa kantaa maailman murheita, vaan yrittää tehdä parhaansa ja keskittyä ­hyviin asioihin.

Kommentoi »