Rakkaustutkimus ilmaisi Kaarina Määtän 20 vuotta sitten. Muut tieteilijät suhtautuivat aluksi varauksellisesti sanaan "rakkaus". Vähitellen Määttä alkoi saada tunnustusta rakkaustutkimuksen saralla, ja pankin räjäytti kirja Kestävä parisuhde (Wsoy).

– Rakkaus on arvoituksellinen. Se on kokonaisvaltainen, mutkikas ilmiö, joka vaihtelee yksilö- ja tilannekohtaisesti. Tiedepiireissä mietitään myös paljon, voiko rakkautta edes tutkia, kun sitä ei voi määritellä, kasvatuspsykologian professori, Lapin yliopiston vararehtori Kaarina Määttä sanoo.

Hän on perehtynyt satojen suomalaisten parisuhteisiin ja rakkauden olemukseen.

– Kokemuksena rakkaus koskettaa meitä kaikkia. Siinä mielessä jokainen on rakkauden asiantuntija.

Vuonna 2014 Kirjapaja julkaisi Määtän ja Satu Uusiauttin teoksen Rakkaus – tunteita, taitoja, tekoja. Niistä – ja tiedosta – he ajattelevat rakkauden koostuvan. Rakkaus ei ole yksi selkeä tunne kuten viha, vaan nippu erilaisia tunteita.

Määtän mukaan rakkaudessa liikutaan äärimmäisen ilon ja lumoutumisen kokemuksista aina syvimpiin ahdistuksen, epätoivon, epävarmuuden ja pettymyksen syövereihin.

Joskus tunteet ovat hyvin hillittyjä, lähes näkymättömiä. Joskus ne ovat hyvin voimakkaita. Teot ovat paljon konkreettisempia: rakkauden tekoja ovat muun muassa huolenpito, kannustus, yhdessäolo, empatia ja arjen ratkaisut.

Rakkaus on myös taitolaji. Pelkät tunteet eivät riitä, jos niitä ei halua muuttaa toiminnaksi. Arki ei suju, jos vaikeuksia ja ristiriitoja ei siedä. Perheen perustaminen vaatii ongelmanratkaisutaitoja, kykyä kompromisseihin sekä huumoria.

– Rakkaus kukoistaa, kun osapuolet hyväksyvät toistensa erilaisuuden ja antavat toisilleen tilaa kasvaa, kehittyä ja muuttua. Ehkä ihmissuhteistaan nauttivat eniten he, jotka osaavat katsoa toisten pikkuvikoja sekä ärsyttäviä piirteitä läpi sormien ja jotka sietävät toistensa omituisuudet.

On myös arvostettava itseään. Määttä sanoo, että suhde toiseen onkin paljolti riippuvainen suhteesta itseensä. Kun ihminen hyväksyy itsensä, hän ei ehkä tule asettaneeksi kohtuuttomia vaatimuksia itselle tai toiselle.

Mikä tärkeintä, on osattava antaa rakkautta eli välittää ja olla kiinnostunut toisen hyvinvoinnista pitämättä yhdessäolon jatkuvuutta itsestäänselvänä.

Usein rakkautta edeltää rakastuminen. Se on sekä ihanaa että kamalaa. Rakastuminen vie ja antaa energiaa. Onko rakastuminen oikeasti kemiaa?

– On se sitäkin, nimenomaan se alkuhetken huuma, kun ihastumisesta päästään rakastumiseen. Ihmisessä tapahtuu fysiologisia ja hormonaalisia muutoksia. Rakastumisen kohde nähdään vastauksena toiveisiin. Toisen piirteet nähdään myönteisessä valossa. Siinä mielessä pitää paikkansa väite, että rakkaus on sokea, Määttä naurahtaa.

Ihminen näkee itsensä kauniimpana ja parempana, kun kuulee kiitoksen ja ihailun sanoja. Jopa ympäröivä maailma on ihana, kun itsellä on niin hyvä olla.

Maaninen vuoristorata

Jotkut eivät välitä parisuhteesta, vaan haluavat kokea rakastumisen huuman yhä uudelleen. Määttä miettii, että kyse voi olla jonkinlaisesta addiktiosta, romanssi- tai valloittamisriippuvuudesta, jossa testataan omaa viehätysvoimaa ja haetaan elämyksiä jatkuvilla uusilla suhteilla.

Myös rakastumistavoissa tai -tyyleissä on eroja. Jotkut rakastuvat lähes maanisesti ja elävät hyvin voimakkaissa tunteissa. Ensin ollaan huipulla kiihkeiden tunteiden pyöriteltävänä, sitten vajotaan epätoivon laaksoon.

Vuoristorataan kytkeytyy voimakas omistushalu, mustasukkaisuus sekä tarve hakea jatkuvasti vakuuksia rakkaudesta. Suhde on yhtä myllerrystä.

– Rakkautta arvostetaan, ja sitä pidetään tärkeänä henkilökohtaisen nautinnon ja tuen lähteenä. Elämältään paljon vaativat ihmiset odottavat, että rakkaus poistaa yksinäisyyden ja ikävät asiat sekä tarjoaa pelkkää mielihyvää. Rakkauteen saattaa kohdistua ylisuuria odotuksia ja sen vuoksi myös pettymyksiä, Kaarina Määttä sanoo.

Jotkut eivät ole kokeneet hehkuvaa romanssia ollenkaan. On myös ihmisiä, jotka elävät hyvässä rakkaussuhteessa ja sanovat, etteivät he ole koskaan rakastuneet.

Toiseen kiintyminen on tapahtunut pikkuhiljaa esimerkiksi ystävyyden tai työtoveruuden pohjalta. He suhtautuvat käytännönläheisesti asioihin, harkitsevat ja miettivät järjellä yhdessäolon mahdollisuuksia.

Monilla suhteen käynnistymistä hallitsee eroottinen vetovoima, joka perustuu voimakkaaseen fyysiseen miellyttävyyteen ja seksuaaliseen magnetismiin.

Kestävää rakkaussuhdettakaan ei saa helposti. Siihen kuuluu vaikeuksia ja vastoinkäymisiä sekä toisen tarvitsevuuden oivaltamista.

– Ehkä tarvitsemme rakkautta erityisesti silloin, kun koemme epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. Silloin, kun emme ansaitse sitä.

Yhteiskunnassa kannetaan huolta nuorten syrjäytymisestä ja poikien koulupudokkuudesta. Määttä miettii, voisiko taustalla olla rakkauden ja välittämisen puute. Jos ihminen jää vaille rakkautta tai ei tule kuulluksi, nähdyksi eikä arvostetuksi, elämä saattaa kääntyä sivuraiteelle.

Sata vuotta sitten avioliitot olivat usein kauppasopimuksen kaltaisia. Valtaa ja omaisuutta kasvatettiin tarkoin harkituilla naimakaupoilla. Nykyään miehillä ja naisilla on mahdollisuus tulla taloudellisesti toimeen itsekseen, mutta samalla työelämä ja yhteiskunta nostavat odotuksia. Se tuo avioliittoon ja parisuhteeseen haasteita.

Työ ja perhe-elämä voidaan nähdä toistensa kilpailijoina. Parhaimmillaan molemmat tukevat ihmisen hyvinvointia ja tuottavat menestystä, osaamista ja aikaansaamisen tunnetta.

Työ voi antaa tyydytystä ja vahvistaa ihmisen itsearvostusta, jolloin se säteilee perheeseen myönteisesti.

– Toisaalta tämä aika lisää parisuhteiden vetovoimaa. Ihmissuhteet ovat kapeutuneet, ja perinteinen kanssakäyminen on köyhtynyt. Tehokkaan työelämän vastapainoksi moni kaipaa perheen ja läheisten tarjoamaa yksityisyyttä ja suojaa. Vastavuoroisesti työssä menestyminen voi riippua siitä, miten asiat kotona ovat. Parhaimmillaan rakkaus tuottaa kyvyn suuntautua siihen, mikä on myönteistä ja eteenpäin vievää. Se on hyvinvointia luova voimavara.

Määtän mukaan parisuhteen pitää pystyä paljoon. Suhteen tulisi tuoda esiin sekä henkilökohtaisen että yhteisen elämän parhaat puolet. Sen pitäisi turvata puolisolle oma henkilökohtainen tyytyväisyys ja edut sekä silti kyky luottaa puolison tukeen.

Jos niin ei tapahdu, ihminen alkaa miettiä, olisiko jossakin parempaa.

– Me niin mielellämme tekisimme elämästämme itsellemme sopivan ja asettaisimme toisen muottiin, joka sopisi omaan elämään ja palvelisi omia tarpeita.

Miksi rakkaus loppuu?

– Ei rakkaus lopu. Jos suhde epäonnistuu, ihminen hakee siihen ratkaisua. Ja mikä se on: uusi rakkaus. Rakkauden vaihtoehto on rakkaus.

– Ei ole olemassa mitään ilman toisia ihmisiä, vietämme ihmissuhteiden verkossa koko elämämme. Ihmiskunnan säilyminen on johtunut pelkästään siitä, että olemme pitäneet huolta toisistamme. Rakkauden ja välittämisen kautta tulemme ihmisiksi, inhimillisiksi, professori Kaarina Määttä sanoo.