Vuonna 1999 Paula Koivuniemi muutti nykyiseen asuntoonsa, joka sijaitsee Etelä-Helsin­gissä puiston laidalla. Laulaja aikoo asua rakkaassa, kauniissa kodissaan loppuelä­mänsä.

– Olen erittäin onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Tärkeintä on, että saa pysyä terveenä. Ilman stressiä ääni pelaa parhaiten, ja olen onnekas, että saan tehdä ihania töitäni niin paljon kuin haluan. Nuorempana on rankempaa, kun pitää miettiä uraa ja keikkamääriä.

Vuosi sitten 70 täyttänyt Koivuniemi koki ikäkriisinsä jo nelikymppisenä. Levymyyntikin takkusi.

– Silloin ajattelin, että olen jotenkin liian vanha. Ajattele hei! Ihminen parhaassa iässään. Kun täytin 50, alkoi ihana vapaus. Paineet vähenivät, elämä oli jo valmis.

Koivuniemen vanhemmat kuolivat jo nuorina, mutta lapsuudenperheestä on jäljellä vanhempi sisko ja nuorempi veli. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä on jo aikuinen poika.

– Äiti kuoli 1976, isä 1989. Tuntuu, että 70 on iso luku, mutta olen aina viihtynyt nuorempien ihmisten kanssa muusikoista managereihin. Nuoret ovat skarppeja ja heillä on erilaiset ajatukset. He pitävät kiinni ja mukana ajassa. Jos hengailisin seitsemän- tai kahdeksankymppisten kanssa, istuisin varmaan päivät pitkät tuolla puistossa ja kävelisin hitaasti kepin kanssa. Olen kuitenkin hyväksynyt jonkinlaisen vanhenemisen.

Lue koko haastattelu Avusta 18/2018.