Valtiovarainministeriö on huolissaan, sillä syntyvyys on laskenut reippaasti aiempien väestöennusteiden lukemista. Tämä johtaa muun muassa huoltosuhteen romahtamiseen lähivuosikymmeninä.

Syitä on monia, korjausehdotuksia vähän. Nuoret miehet syrjäytyvät eivätkä löydä puolisoa, työllisyysnäkymät ovat huonot, palkat pienet, asuminen kallista, harrastukset maksavat, tukea ei saa riittävästi ja isovanhemmat asuvat kaukana. Ihmisten elämäntyyli muuttuu ja mukavuudenhalu lisääntyy. Kaiken tämän vuoksi lasten hankinta lykätään hamaan tulevaisuuteen – sillä riskillä, ettei lapsia silloin ehkä saisikaan.

Ehkä vähäinen lapsentekoinnostus heijastaa yhteiskunnan vointia. Vaikka ajatus omasta lapsesta olisi mieluinen, uutiset syrjäytymisestä, kiusaamisesta, työttömyydestä, asunnottomuudesta ja köyhyydestä saavat pelkäämään jälkeläistensä tulevaisuuden puolesta – puhumattakaan ympäristökatastrofeista tai yhä lähemmäksi hiipivästä terrorismista.

Miten synnytystalkoisiin samaan aikaan kannustetaan? Ei ainakaan lyhytnäköisillä koulutusleikkauksilla tai väkisin runnotuilla kilpailukykytunneilla, jotka ovat suoraan pois perheiden yhteisestä ajasta sekä lisäävät ahdistusta ja stressiä keskellä ruuhkavuosia.

Lapsiperheitä ei tarvitse asettaa muiden edelle, mutta elämästä pitää tehdä houkuttavampaa. Nuoret eivät enää nykyään ajattele lasten hankkimista velvollisuutenaan tai edes elämänsä suurimpana unelmana. Niille, jotka lapsia ylipäänsä voivat saada, perheen perustaminen on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.