Hallitus on päässyt yksimielisyyteen oppivelvollisuuden pidentämisestä. Jatkossa lakisääteinen opiskelu päättyy vasta, kun toisen asteen tutkinto lukiossa tai ammattiopistossa on suoritettu.

Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutusjohtaja Heljä Misukka odottaa uudistusta jännityksellä. Tavoitteet ovat yhdenmukaiset.

– OAJ on ajanut oppivelvollisuuden pidentämistä sekä alku- että loppupäästä. Se tarkoittaa, että esiopetus alkaisi jo viisivuotiaana ja olisi velvoittavaa ja oppivelvollisuus jatkuisi toisella asteella, kunnes tutkinto on suoritettu tai 19-vuotiaaksi, Misukka sanoo.

Oppivelvollisuusiän nostoa nykyisestä 17 vuodesta tukevat suurimmat hallitusneuvottelupuolueet. Myös koulutukseen panostamisesta on ollut yhteinen tahto, joskin rahamääristä on pientä kinaa.

Uudistuksen arvioidaan maksavan yli 100 miljoonaa euroa. Kirjat ja muu oppimateriaali tulisivat oppilaille ilmaiseksi.

– On laskettu, että pelkästään toisen asteen oppimateriaalit maksuttomiksi maksaisivat sen sata miljoonaa. Se ei ole mikään koulutuspoliittinen keino, joten odotamme sen sisältävän muutakin, Misukka sanoo.

Ilmaiset oppimateriaalit eivät liioin ratkaise keskeistä ongelmaa.

– Jos on velvollisuus toisella asteella olla, niin koulutuksen järjestäjille on saatava sellaiset resurssit, että he pystyvät tarjoamaan oppilaille hyvää opetusta. Että siellä on opettajia, jotka ottavat kopin niistä nuorista. Misukka sanoo.

Sosiaalisessa mediassa on pohdittu samaa kysymystä, jonka toimitusministeristön opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on nostanut esiin: ovatko uudistukseen varatut rahat poissa jostain muualta tai voiko ne käyttää paremmin.

Misukan mielestä se on aiheellinen kysymys, kun opetuksesta on leikattu niin paljon viime vuosina.

– Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen suuri ongelma on keskeyttäminen ennen tutkintoa. Siihen liittyy se, että sieltä on leikattu niin paljon. Opetustunteja on vähän ja 1600 opettajaa on irtisanottu. Odotamme, että näitä asioita korjataan, jotta oppilaat saavat myös opetusta ja voivat valmistua.

OAJ:n oma oppivelvollisuusmalli lähti siitä, että opetuksen leikkaukset korjataan.

– Esimerkiksi perusopetuksessa on voitava varmistaa, että sinne toiselle asteelle mennään hyvillä perustaidoilla. Meidän mallissa suurimmat kustannuslisäykset sisältyivät perusopetukseen, jonne pitäisi lisätä erityisopetusta ja oppimisen tukea ja tulla opettajamitoitus. Yksi suuri ongelma on se, että oppilas kokee olevansa väärällä alalla. On tärkeää petrata opinto-ohjausta jo perusasteella, Misukka arvioi.

Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi toisen asteen koulutuksesta lähes 250 miljoonaa euroa ja koulutuksesta kaikkiaan yli 690 miljoonaa.

SDP on pitänyt oppivelvollisuuden pidentämistä kynnyskysymyksenään: se tasoittaisi nuorten pääsyä töihin tai jatko-opintoihin. Misukka ymmärtää ajatuksen.

– Niillä, jotka jäävät perusasteen koulutuksen varaan, työllisyysaste on enää 41 prosenttia. Ei voida lähteä siitä, että meillä edelleen tuhansia ja tuhansia nuoria jää perusasteen varaan. Jotain pitää tehdä ja siinä oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi keskeinen keino, jota ei ole vielä kokeiltu. Kaikki muut keinothan tässä on melkein jo yritetty.

Misukan mielestä kaksi asiaa pitäisi saada ensi tilassa kuntoon: opettajamitoitus ja oppimisen tuki.

– Opettajat kaikilla asteilla odottavat, että tulisi opettajamitoitus. Ei voi olla valtavia ryhmiä tai että opetusta koko ajan vähennetään. Ammatillisella puolella työviikot alkavat olla nelipäiväisiä, parikymmentä tuntia viikossa opetusta.

Toinen keskeinen asia, joka on näkynyt myös opiskelijoiden toiveiden kartoituksissa, on oppimisen tuki.

– Peruskoulussa ja toisella asteella on tosi paljon opiskelijoita, jotka eivät saa riittävää tukea, ja se on yksi syy keskeytyksiin, Misukka sanoo.

Pidennetystä oppivelvollisuudesta on tulossa valtiolle pysyvä meno, jonka vastapainoksi pitäisi löytää vastaavat pysyvät tulot. Hallitus kaavailee hankkivansa niitä verotuksen lisäksi työllisyysasteen nostosta.