Elokuussa 50 vuotta täyttävä laulaja Marita Taavitsainen ei pelkää ikääntymistä.
– Olen onnellinen siitä, että olen saanut nähdä ja kokea niin paljon, ja ennen kaikkea siitä, että olen saanut aikaan kaksi ihanaa lasta. He ovat elämäni paras saavutus.
Tasavuosiaan Marita aikoo juhlia pihakekkereiden merkeissä.
– Jos taloamme ei ole ehditty myydä, kahden hehtaarin tontille kyllä mahtuu juhlimaan. Täytekakkua, samppanjaa, grillimakkaraa, läheiset ja sukulaiset, lapset ja lampaat. Muuta ei tarvita. Minulla on seuraavana päivänä kaiken huipuksi päiväkeikka. Juuri 50-vuotisjuhlien jälkeisenä päivänä!
Marita myöntää, että lavatähteys asettaa ulkonäköpaineita.
– En ole pohtinut kauneusleikkauksia. Kyllähän sitä toisinaan peilin edessä miettii vuosien jättämiä jälkiä, mutta pelkään leikkauksia. Sairauteni vuoksi en uskalla mennä turhaan operoitavaksi, sillä riskit ovat normaalia suuremmat.
"En kikkaile terveydelläni"
Marita on sairastanut ykköstyypin diabetesta 19-vuotiaasta. Piikitys on jokapäiväinen tapa.
– Diabetes on varmasti vaikuttanut valintoihini. Diabetes on tullut 30 vuodessa luonnolliseksi osaksi elämääni. Minulla on aina eväät mukana, hunajapusseja kassissa. En lähde kikkailemaan terveydelläni.
Toisin kuin tyttärensä, Marita ei ehdi harrastaa liikuntaa.
– Pidän kunnostani huolta hyötyliikunnalla. Kuljen portaita, ajan nurmikkoa, kolaan lunta. Olen tällainen perusliikkuja. Oma äitini on minua varmaan sata kertaa reippaampi.
Maritan 73-vuotias äiti on tyttärelleen tärkeä. Mummina hän on pidetty ja maailman parhaan riisipuuron keittäjä.
– Isäni kuoli, kun olin vain viisivuotias. Siksi äitini on ollut minulle peruspilari. Minua harmittaa, että parikymppisenä minulla oli erakkovaihe, jolloin erkaannuin äidistäni melkein kymmeneksi vuodeksi. Sen jälkeen olemme taas olleet hyvin läheisiä.
"Kunnioitan Jari Sillanpään toivetta"
Jari Sillanpää on Maritan hyvä ystävä. Molemmat ovat 23 vuoden takaisia tangokuninkaallisia.
– Rakastan Jaria yli kaiken. Hauskempaa tai syvällisempää ihmistä en tunne. Näemme kerran vuodessa, mutta höpöttelemme puhelimessa säännöllisesti, Marita kertoo.
Marita sanoo olevansa Jarin tukena, jos hän apua pyytää.
– Huumeasiassa Jari on ilmaissut, ettei halua apua. Kunnioitan sitä. Ymmärrän, ettei hän koe tarpeelliseksi olla pahoillaan, koska ei ole tehnyt muille pahaa.
Maritan mielestä on silti hyvä, että huumeista keskustellaan julkisesti.
– Muuten olisi helppo sulkea kaikki uusi tai pelottava pois.
Lue koko juttu Avusta 28/2018.
