Sateinen kesä on ollut viljelijöille raskas ja pahimmillaan se on jopa vienyt elinkeinon. Kerroimme Avussa 45/2017 kolme eri tarinaa sään aiheuttamista seurauksista.
Isokauhainen työkone pörrää maatalon sateiden kuraamassa pihassa. Ajajana on koulusta syyslomalla oleva Arvi Vähäsöyrinki ja repsikkana pikkuveli Otto. Isä Esa Vähäsöyrinki, 38, katsoo poikiensa perään tyytyväisenä; niin osaavasti maatalouskone kauhoo ja kuskaa rehua tilan tulevan isännän ohjauksessa. – Kunhan tulisivat ensimmäiset pakkasyöt, niin pihaan syntyisi meidän oma asfalttimme jäätyvästä ravasta, Esa Vähäsöyrinki tuumii. Hän asuu vaimonsa Anna Vähäsöyringin sekä lastensa Ossin, Maijan, Essin, Ahdin, Sallan, Oton, Arvin ja Urhon kanssa omaa maatilaa Keski-Pohjanmaan Reisjärvellä. – Aluksi haluan kiittää tätä älyttömän hyvää kyläyhteisöä, joka otti meidät tulokkaina loistavasti vastaan. Vähäsöyringit ovat syntyjään Nivalasta. Reisjärven keskustasta vajaan 20 kilometrin päähän Puraperän kylään perhe muutti vuonna 2008. Esa Vähäsöyringin synnyintilalla oli 2000-luvun alkupuolella sukupolvenvaihdos. – Tila jäi velipojalle, ja minä olin pari vuotta vieraan palveluksessa. Kittilässä kaivoksella olisi ollut eläkevirka, mutta ei minusta saanut pois maasuonia ja eräverta. Siispä laitoimme lehteen ilmoituksen, jolla haimme tilaa. Omaa Vähäsöyringit halusivat ja saivat, eikä raaka lainoitus pelottanut hankkeesta. – Edellinen isäntä tahtoi muuttaa tästä muualle. Muuten tila ei olisi tullut myyntiin. Kiitän häntä, että hän halusi antaa meille tulevaisuutta ja suhteutti hinnan sen mukaan.
Vähäsöyringit viihtyvät maalla, vaikka lähistöllä saattaa juoksennella susi. Karhusta perheellä on havaintoja lähimetsän reunasta ja valokuvakin noin 300 metrin päässä kotitalosta köpöttelevästä otsosta. Lapsista kuusi lähtee aamuisin kouluun. Iltaisin he harrastavat, kuka jääkiekkoa naapurikunnassa, kuka oman kunnan keskustassa pianonsoittoa. Vähäsöyringeillä oli alussa 18 lypsävää lehmää, karjaa 45 päätä ja peltoa 30 hehtaaria. Nyt lypsäviä on 125 sekä nuorta karjaa ja sonneja yhteensä 275 päätä. Omaa peltoa on 50 hehtaaria, sen lisäksi 10 hehtaaria raiviota ja vuokralla 140 hehtaaria. – Heikkohermoinen ei pystyisi tällaista tekemään. Ja nyt kun alla on huono kesä, olen painanut töitä yötä päivää. Suurin kiitos kuuluu emännälle, Annalle, että tässä pärjäämme, Esa Vähäsöyrinki kuvaa. Mutta hänelle tahti sopii, koska unelma oli oma tila.
Kaikkea silti tapahtuu. Ikävä takaisku sattui lokakuulle koulujen syysloman ajalle. – Suunnittelimme lähtevämme koko perheen voimin reissuun pohjoiseen, ja ilmoitin lomittajan tarpeesta kaksi ja puoli kuukautta ennen, mutta lomittajaa emme saaneet. Samoin kävi myös keväällä. Pettymyksistä oli pakko toipua, ja vapaat vietettiin kotitilalla, missä työt tosin ovat koko ajan läsnä. – Kun sanotaan, että maatilatyöntekijä, se on heti merkki kakkosluokan työntekijästä. Mutta ei se niin ole, vaan täällä on oltava moniosaaja. Meillä navetassa on yksi palkattu työntekijä ja kotona lastenhoitaja.
Paha rasti oli maitokiintiöjärjestelmän romuttaminen. – Päättäjät suosittelivat, että ostaisin vähintään tuotannon verran kiintiöitä, ja me ostimme 600 000 maitolitran verran niitä velkarahalla. Pian niitä ei enää tarvittukaan. Missään vaiheessa ei ole puhuttu, miten valtio korvaisi nämä silloin pakolliset investoinnit. Kun kiintiöt poistuivat, meille jäivät vain velat. Mutta kymmenhenkinen perhe Reisjärven kunnan laitamilla katsoo hankalista olosuhteista huolimatta luottavaisena tulevaisuuteen. – Aina löytyy valittajia, ja me emme siihen helposti ryhdy. Oli tila mikä tahansa, lovia löytyy. Meillä maidon hinta on suurin tekijä.
Vähäsöyrinki sanoo, että jokainen voi vain laskea millaisen loven se tekee tilalle, kun maidon tuottajahinta putosi 10 senttiä litralta. Jatkaminen saattaa tuntua mahdottomalta, ja saattaa myös käydä mahdottomaksi, mutta helpolla Vähäsöyringit eivät luovuta. – Isot poliittiset päättäjämme ovat kyvyttömiä ratkaisemaan ongelmia, vaikka puhutaan koko Suomen pitämisestä asuttuna. Venäjä-pakotteet iskevät pahiten juuri meihin täällä maaseudulla, Vähäsöyrinki sanoo.
Kun viime vuoden maitotuotanto 800 000 litraa kasvaa tänä vuonna miljoonaan ja tavoitteena on 1,3 miljoonaa litraa, Vähäsöyringin tilalla puhutaan satojentuhansien eurojen liikevaihdosta. – Samaan aikaan, kun yritämme kaikkemme, pankinjohtaja kyselee, miten paljon saisitte vielä puristettua lisää. Esa Vähäsöyrinki vastaa, että lyhennystahti on jo nyt kova, ”liian kova”, ja yhtä ehjää kautta ei maatilallisella ole, kun ”koko ajan pitää iskeä oravanpyörässä”. Ja kuluneen kesän säät tulivat vielä lisäriesana. – Varsinkin syksyn viimeiset sateet olivat ongelmalliset puinnin suhteen.
Teksti Hannu Koskela
