Kun Lotta Kemppinen kumartuu kisastarttiin, hän nauttii, sillä hän pitää kilpailutilanteesta.

– Pikajuoksussa kaikki on pienestä kiinni, 60 metrillä pitää onnistua lähdössä, jotta on mitään mahdollisuuksia.

Suomalaisurheilijat ylsivät 2000-luvun parhaaseen suoritukseen maaliskuun alussa EM-hallikisoissa Puolassa. Kristian Pulli sai pronssia pituushypyssä ja Ella Junnila korkeudessa. Kotimaisen yleisurheilun uuden esiinmarssin kruunasi Kemppinen hopeallaan 60 metrillä. Hänestä tuli 30 vuoteen ensimmäinen suomalainen nainen, joka on sileällä pikamatkalla juossut hopeaa.

– Hallikausi on ollut superhyvä. Kaksi vuotta olen saanut harjoitella terveenä, ja nyt se näkyy tuloksissa.

Korona-aikana Kemppinen on päässyt harjoittelemaan Helsingin Liikuntamyllyyn. Kesällä hän yrittää parantaa 100 ja 200 metrin ennätyksiään.

– Jos 60 metriä on kiihdyttämistä, ulkosatasella pitää jaksaa pitää maksimivauhti ja 200 metrillä pitää hallita myös kaarre. Siinä on ollut vaikeuksia.

Satasen Kemppinen juoksi viime vuonna kahdesti aikaan 11,45.

Tokion olympiaraja on 11,15. Kemppinen luonnehtii mahdollisuuksia siihen pienenpienenpieniksi.

– Pariisin olympialaiset 2024 ovat tavoitteeni, mutta se vaatii eri tason aikoja. Hienoa olisi päästä kisoihin, ja välierät olisivat tosi kova juttu.

Kemppinen opiskelee neljättä vuotta elintarviketieteitä Helsingin yliopistossa, opinnot haastavat sopivasti eri tavalla kuin urheilu. Rentoutuakseen hän soittaa pianolla klassista musiikkia.

– Viime aikoina olen soitellut Heino Kasken Yötä meren rannalla ja Chopinin Nocturnoa. Myös Bachista tykkään.