Kommandopipoisia miehiä, konekivääreitä, merivartioston veneitä, lentokoneita ja helikoptereita. Saaristolaisilla oli viikonloppuna ihmettelemistä, kun keskusrikospoliisin (krp) kotietsintöihin Turun saaristossa ja Varsinais-Suomen alueella osallistui yli sata henkilöä krp:stä, Lounais-Suomen poliisista ja merivartiostosta.

Viikonlopun operaatioon osallistui myös puolustusvoimien henkilöstöä, mutta heidän mukaansa kyse oli vain poliisin tekemästä virka-apupyynnöstä. Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmi kommentoi, että ”Puolustusvoimat seuraa luonnollisesti maakauppakysymyksiä”.

Helsingin Sanomien haastattelema nimetön sotilaslähde kertoi lauantaina, että Airiston Helmen toiminta on ollut vuosia sekä Puolustusvoimien että suojelupoliisin tarkkailussa. Lähde ihmetteli samaa kuin naapuruston asukkaat eli sitä, mikä on toiminnan tarkoitus, kun kiinteistöillä ei tehdä mitään.

”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”, upseeri sanoi HS:lle.

Operaatio kohdistui Suomeen rekisteröityyn yritykseen, jota epäillään törkeästä rahanpesusta, törkeästä veropetoksesta, työeläkemaksupetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Kolme ihmistä otettiin kiinni, joista kaksi pysyi maanantaina vangittuna, ja seitsemää on kuulusteltu.

Poliisin mukaan molemmat vangitut ovat ulkomaalaisia, ja venäläismedian mukaan toinen heistä on Venäjän kansalainen. Poliisi on selvittänyt talousrikosepäilyä jo puoli vuotta, mutta tutkinta sai uutta vauhtia viime kuussa, kun verottajalta tuli tutkintapyyntö pimeän työvoiman käytöstä yhtiön toiminnassa.

Krp:n rikostarkastajan Markku Ranta-ahon mukaan kuulusteltu on useamman kuin yhden maan kansalaisia. Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Tomi Taskila arvioi, että talousrikostutkinta jatkunee ensi kesän yli.

Poliisi ei voi esitutkintalain vuoksi vahvistaa yhtiön nimeä, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kyse on Airiston Helmestä, jolla on useita kytköksiä venäläisiin.

Airiston Helmi Oy on perustettu vuonna 2007 ja sen kotipaikka on Turku. Vuonna 2007 pääomistajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi ilmoitettiin vuonna 1964 syntynyt venäläismies, jolla on myös veroparatiisina tunnetun Maltan kansalaisuus. Vuoteen 2014 asti kaikki omistajat olivat venäläisiä, mutta kaksi vuotta sitten yhtiön hallitukseen liittyivät 63-vuotias italialainen mies ja 46-vuotias suomalainen nainen.

Airiston Helmen postiosoite sijaitsee nykyisin Paraisten kunnassa Ybbernäsintiellä.

Yrityksen toimialaksi on ilmoitettu kiinteistöhallinto. Yritys on hakenut lupaa helikopterin laskeutumispaikalle Venäjän kansalaisen helikopterilentoja varten, ja entisissä edustajissa on kaupparekisterin mukaan Venäjän kansalaisia. Yhtiöllä on kytköksiä myös Puolaan ja Italiaan.

Samojen omistajien nimistä löytyy myös Suomen Saaristomatkailu Oy -niminen yritys, jolla ei ole ollut merkittävää toimintaa. Sen vuosittainen liikevaihto on jäänyt 2 000-3 000 euroon.

Kaupparekisterin mukaan Airiston Helmellä ja Suomen Saaristomatkailulla on samat vastuuhenkilöt: hallituksen jäsen Mauro Barbi ja varajäsen sekä prokuristi Lan Phuong Tran-Öhman. Venäläisnimet on häivytetty omistuksesta vuonna 2014.

Airiston Helmen ostamat saaret ja kiinteistöt sijaitsevat keskeisillä liikenneväylillä ja lähellä armeijan suoja-alueita.

Mittavat rakennusprojektit, suuret kiinteistöt ja lukuisat valvontakamerat ovat herättäneet paikallisissa ihmetystä jo pitkään etenkin siksi, ettei kiinteistöissä ole näkynyt minkäänlaista matkailu- tai muuta toimintaa, joilla kauppoja on perusteltu.

Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Airiston Helmi on ostanut ja myynyt kiinteistöjä 9,2 miljoonan euron arvosta saaristossa vuosina 2007–2014. Kiinteistö- ja maakaupat sijoittuvat pääasiassa Nauvon, Korppoon, Paraisen ja Houtskarin saarille.

Vilkkaasta ostotoiminnasta huolimatta yhtiö on ollut usean vuoden ajan raskaasti tappiollinen. Vuonna 2017 tappion suuruudeksi ilmoitettiin 300 000 euroa ja omavaraisuusaste oli peräti 122 prosenttia miinuksella.

Arkijärjellä voi tuntua omituiselta, että on täysin laillista ostaa Suomesta saari läheltä strategisesti tärkeitä armeijan alueita, rakentaa piensatama, tehdä helikopterin laskeutumispaikka, ruopata väyliä, rakentaa järeitä betonilaitureita ja jopa varustaa kohde merivoimien entisellä kalustolla.

Sotilasviranomaiset ovat jo pitkään pohtineet, voisiko joitakin yrityksen kauppoja rajoittaa. Poliittista keskustelua on herätelty myös ulkomaalaisten – käytännössä venäläisten – kiinteistö- ja maakaupoista itärajan lähellä. Eduskuntakäsittelyyn on tulossa uusi puolustuslaki, jossa määritetään, kuka näin voi toimia ja miten asiaa jatkossa valvotaan.

Jo kylmän sodan aikana Suomi valmistautui suojaamaan niin sanotut kriittiset kohteet mahdollisessa konfliktitilanteessa, mutta uhan ajateltiin tulevan perinteisten sotilaallisten iskujen muodossa. USA:n vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen tärkeän infrastruktuurin suojaaminen erityisesti terrorilta nousi turvallisuuden yhdeksi kärjeksi.

Kehitys heijastui myös Suomeen. Avun blogistin, sotilasprofessori (evp) Mika Hyytiäisen mukaan jo valtioneuvoston vuoden 2003 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (YETTS) puhuttiin kriittisestä infrastruktuurista ja sen suojaamisesta nimenomaan siviiliyhteiskunnan näkökulmasta. YETT-strategia on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaisesti ylläpidetään valtiollista itsenäisyyttä, yhteiskunnan turvallisuutta sekä väestön elinmahdollisuuksia kaikissa turvallisuustilanteissa.

Mika Hyytiäinen kysyy, lieneekö pelkkää sattumaa, että rahanpesusta on juuri paljastunut iso juttu naapurimaassa Virossa. Danske Bankin tanskalainen pääjohtaja Thomas Borgen erosi viime viikolla pankin Viron-yksikön rahanpesuepäilyn vuoksi. Financial Times -lehden mukaan Viron-yksikössä pestiin pelkästään vuonna 2013 noin 30 miljardin dollarin eli vajaan 26 miljardin euron arvosta venäläistä rahaa. Dansken oman ilmoituksen mukaan Viron-yksikön kautta on siirretty noin 200 miljardia euroa kyseenalaista rahaa.

– Tämä kaikki on puhtaasti spekulaatiota, mutta Airiston Helmeen sijoitettu raha ei ole ehkä puhdasta, mihin rikosnimikkeetkin viittaavat. Yrityksellä on saaristokelpoisia työaluksia ja helikopterikenttä. Tuo kuulostaa minusta paljon myös siltä, mitä löytyy Karjalasta rajan takaa, eli oligarkkien turvalliselta vetäytymispaikalta, Hyytiäinen sanoo.

Hyytiäisestä ulkopoliittinen uhka -spekulaatio on lähinnä hauskaa.

– Olisiko venäläistaho ja sen salattu turvallisuuspalvelu niin hölmö, että toimisi vuosien ajan näin avoimesti – ja jos, miksi?

Lähteet: Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Yleisradio.

Mika Hyytiäinen kirjoitata Turun saariston tapahtumista myös blogissaan: Tukikohta saaristossa