Jääkiekon liigakausi käynnistyy tällä viikolla. Edessä on ainakin Liigan suunnitelmien mukaan ottelumäärältään tavallinen talvisesonki. Helmikuussa järjestettävien Pekingin olympialaisten aikanakaan pelitaukoa ei ole.

Kausi starttaa tavallista lyhyemmän kesätauon jälkeen, sillä finaalipelit olivat keväällä myöhään, samoin jääkiekon MM-kilpailut. Harjoitusvapaiden ja lomien jälkeen aikaa uuteen kauteen valmistautumiseen on osalla pelaajista ollut siis tavallista vähemmän.

Suomen Jääkiekkoilijoiden eli Pelaajayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Teemu Ramstedtin mukaan joukkueiden kuuden viikon valmistautumisjakso ennen kauden alkua tuo kuitenkin riittävät mahdollisuudet käydä asioita joukkueena läpi ennen tulevia pelejä.

– Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tämä pre season -jakso on paljon lyhyempi. Ja KHL-pelaajilla kesätauko on yleensä vielä lyhyempi, kun uusi kausi alkaa aiemmin.

Kaksi edellistä kautta Liigassa on kulunut koronan kurjistamissa oloissa, mutta nyt toiveena on päästä pelaamaan mahdollisimman normaalisti ja yleisön edessä.

– Tyhjälle hallille pelaaminen on väistämättä erilaista. Se tuo aina tunnetta, kun yleisö on paikalla.

Tilastoista on tosin Ramstedtin mukaan näkynyt, että joitain jäähyjä on tullut vähemmän ilman yleisöä, kun ylilyöntejä on jäänyt pois.

– On tietysti positiivista, kun isoja jäähyjä on tullut vähemmän, mutta kokonaisuuden kannalta tarvitsemme myös lisää tunnetta. Pelaajat haluavat ehdottomasti yleisön peleihin.

Kyse on myös taloudesta. Ammattilaisliigan pyörittäminen pelkillä tv-tuloilla ei toimi, vaan yleisöä tarvitaan katsomoon. Ensimmäinen koronakausi tuli seuroille yllätyksenä ja oli taloudellisesti erityisen hankala. Viime kaudella tilanteeseen ja niukentuneisiin budjetteihin on jo osattu Ramstedtin mukaan varautua.

Pandemia-aika nosti myös jälleen esille ammattiurheilijoiden asemaan liittyvän ongelman: Suomessa he eivät voi kuulua työttömyyskassaan eivätkä siksi saada myöskään ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Ramstedt on tehnyt töitä asian parissa sekä Pelaajayhdistyksen että Suomen Huippu-urheilijoiden Unionin (SHU) puheenjohtajana. SHU on suomalaisten ammatti- ja huippu-urheilijoiden kattojärjestö.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä urheilijoilla ei ole kunnollista eläketurvajärjestelmää ja esimerkiksi jääkiekkojoukkueessa pelaajien vakuutusturva työkyvyttömyyden varalta on selvästi huonompi kuin valmentajien.

– Urheilijat ovat järjestelmän ulkopuolella. Pitkällä aikavälillä on tutkittava, voisivatko he päästä sen sisälle. Näin tunnistettaisiin, että kyse on ammatista. Toki siitä tulee myös kuluja työnantajalle.

Viime kaudella Kiekko-Espoossa ja sitä ennen SaiPassa pelanneella Ramstedtilla ei ole ensi kaudeksi vielä sopimusta.

– Aika näyttää, miten käy. Tällä hetkellä kuviot ovat aivan auki.