Harvat joet ovat Suomessa luonnontilassa.

Toisaalta jokia kuormittaa maatalous, toisaalta niihin rakennetaan esimerkiksi patoja. Ja kun joet voivat huonosti, se vaikuttaa myös Itämereen. Erityisesti Saaristomeren tila on tällä hetkellä hälyttävän huono.

Näin sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja Lea Kauppi. Hän huomauttaa, että siinä missä Suomessa on haluttu suojella järviä, jokia ei vastaavalla tavalla ole arvostettu vesistöinä.

Suomen ympäristökeskus on tällä hetkellä mukana Euroopan komission Terveet meret, rannikko ja sisävedet -missiossa. Niin sanotut missiot ovat EU:n suurhankkeita, joilla pyritään löytämään ratkaisuja yhteiskunnan erilaisiin haasteisiin.

Tätä varten Syke kerää nyt kansalaisten mielipiteitä vesistöjen tilan parantamisesta. Kansalaiskysely on järkevää toteuttaa myös valistusmielessä.

– Tavoitteena on, että lisättäisiin tietoisuutta vesistönsuojelun tärkeydestä, Kauppi sanoo.

Hän istuu hankkeen ohjausryhmässä, jota johtaa ranskalainen Pascal Lamy, entinen EU:n kauppakomissaari ja Maailman kauppajärjestön pääjohtaja.

– Hän on sanonut, että missiona pitää saada ihmiset rakastamaan merta, Kauppi kertoo.

Kyselyn tulokset vedetään yhteen, ja niitä käytetään EU-mission valmistelussa. Kyselyssä vastaaja voi myös ilmoittaa halustaan osallistua kyselyn seuraavaan vaiheeseen eli niin sanottuun työpajaan, joka järjestetään verkossa.

Kauppi arvelee, että Suomessa ongelma ei ole se, että ihmiset eivät rakastaisi Itämerta – onhan monella esimerkiksi kesämökki tai oma vene.

Mistä Itämeren huonovointisuus sitten Kaupin mielestä johtuu?

– Sanotaan, että Itämeri on iso ja vähän suolainen järvi, hän toteaa.

– Se on aika matala, ja sen ympärillä on yhdeksän hyvin teollistunutta maata, paljon väestöä ja maataloutta. Merenkulkua on paljon.

Kauppi muistuttaa, että ilmastonmuutos hankaloittaa entisestään Itämeren tilaa. Jos talvet ovat jatkossakin leutoja ja sateet tulevat vetenä eivätkä lumena, ravinteet valuvat tehokkaasti mereen.

Kyselyyn pääset tästä linkistä