Venäjän ja lännen välit ovat kiristyneet tiukimpaan solmuun sitten kylmän sodan. Maanantaina 21. helmikuuta Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Ukrainassa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet itsenäisiksi, mikä syöksi Euroopan turvallisuustilanteen uuteen asentoon. Tiistaina Putin tarkensi edelleen kantaansa sanomalla, että Venäjä tunnustaa Donetskin ja Luhanskin itsenäisiksi kokonaan, ei pelkästään separatistien hallussaan pitämiä alueita.

EU:n vielä työstäessä yhteisiä Venäjä-pakotteita Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti tiistaina 22. helmikuuta, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään. Se toi energiapolitiikan mukaan lännen pakotteiden keinovalikoimaan.

Saksan päätös käänsi katseet välittömästä myös Suomeen: Mitä tapahtuu Pyhäjoen Fennovoima-ydinvoimahankkeelle? Voimalaitoksen toimittaja on suoraan Putinin alaisuudessa toimiva venäläinen Rosatom.

Puolustusministeriö on jo aiemmin vaatinut, että rakennuslupapäätöksen yhteydessä on selvitettävä voimalaitoksen turvallisuus myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Lopullisesta rakentamisluvasta päättää valtioneuvosto. Elinkeinoministeri Lintilä kertoi tiistaina Helsingin Sanomissa, että Pyhäjoen ydinvoimalasta tehdään uusi turvallisuusanalyysi.

– Meidän pitää käydä läpi, miten massiivinen, Venäjän valtioon sidoksissa oleva energiahanke vaikuttaisi Suomeen, sanoo Avun tavoittama vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela, joka on parhaillaan käymässä Yhdysvalloissa.

Vihreät lähti hallituksesta vuonna 2014 Fennovoiman takia, ja puolueen entinen puheenjohtaja, nykyinen europarlamentaarikko Ville Niinistö tunnetaan hankkeen kovasanaisena kriitikkona. Puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela sanoo, että hänelle tärkeää on edetä ”oikean prosessin mukaan”:

– Odotetaan tämä riskianalyysi ja päätetään, mitä tehdään.

Suomelan mukaan Saksan päätöksellä keskeyttää Nord Stream 2 -hanke on kuitenkin suuri painoarvo.

– Se hanke on todella pitkällä, ja siitä huolimatta Saksa on nyt sen päättänyt keskeyttää, kun nyt taas Suomessa puhutaan sellaisesta hankkeesta, jonka rakentamista ei ole vielä edes aloitettu. Kyllä tämä on Saksalta tiukka päätös ja mielestäni ihan oikea.

Suomessa on viime päivät käyty keskustelua myös siitä, pitäisikö Suomen harkita uudelleen linjaustaan aseviennistä. Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjauksen mukaan ”Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin”.

Suomelan mukaan mahdollinen päivitys hallitusohjelmakirjaukseen vaatisi kaikkien hallituspuolueiden hyväksynnän.

– Tässä tilanteessa linjaa kuitenkin varmasti pohditaan suhteessa Ukrainaan, mikä on todellakin tarpeen.

Vihreiden virallinen kanta on, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Iiris Suomelan mukaan ”tilannetta kuitenkin seurataan koko ajan”. Hän uskoo, että Venäjän aggressiivisen toiminnan seurauksena moni suomalainen on viime aikoina arvioinut uudelleen kantaansa Nato-jäsenyyteen – tai ylipäätään muodostanut kannan.

– Olisi erikoista, jos puolueet eivät eläisi tämän keskustelun mukana, ja sinällään toivotan keskustelun tervetulleeksi, Suomela sanoo.

– Kyse on kuitenkin niin merkityksellisestä asiasta, että millään kapeilla enemmistöillä ei tällaisia pitäisi lähteä viemään suuntaan tai toiseen.

Suomela toivoo kuitenkin entistä tiiviimpää ajatuksenvaihtoa mahdollisesta Nato-jäsenhakemuksesta eri puolueiden välillä.

– Tiivistä ajatustenvaihtoa on koko ajan, ja meillähän on sellaisia puolueita, jotka aika tiukasti vastustavat Nato-jäsenyyttä. Toisaalta on sellaisia puolueita, jotka ovat pidempään kannattaneet jäsenyyttä. Näistä olisi hyvä saada puolueiden kesken myös jaettua tilannekuvaa.