Voittavaa joukkuetta harvemmin vaihdetaan, eikä kuukaudessa ehdi paljoa tapahtua – etenkään silloin, kun asiat ovat kunnossa.

Huuhkajien päävalmentajan Markku Kanervan ryhmässä ainoa muutos on pitkän loukkaantumisen jälkeen seurajoukkueensa Bayer Leverkusenin rinkiin palannut kärkihyökkääjä Joel Pohjanpalo, mutta hänkin on maajoukkueessa enemmän jokerin roolissa.

– ”Jolle” on fyysisesti kunnossa ja lääkäreiltä on tullut vihreää valoa. Hän on treenannut kuukauden täysipainoisesti, mutta on selvää, että pelituntumassa on puutteita, Kanerva toteaa.

Kanerva ja muu johtoryhmä ovat käyttäneet pelien välissä olleen ajan pelaajatarkkailuun ja vastustajien scouttamiseen. Joukkue kokoontuu Helsingissä ensi maanantaina, harjoittelee tiistaista torstaihin ja matkustaa sitten Bosnia-Hertsegovinaan. Ottelu alkaa noin sadan kilometrin päässä Sarajevosta olevassa Zenicassa lauantaina 12. lokakuuta klo 18 Suomen aikaa.

Vastustaja on erikoisessa tilanteessa sikäli, että päävalmentaja Robert Prosinecki ehti erota tehtävästään Bosnian hävittyä Armenialle maalein 2-4 – ja palata takaisin. Kanervan aikaan Huuhkajissa ei ole paljon sivuille vilkuiltu, mutta ”Rive” myöntää, että tilanne on pantu merkille.

– En tiedä, mitä siellä on tapahtunut ja kuka valmentajan on saanut palaamaan: ovatko pelaajat pyytäneet vai liitto ilmoittanut, että sinulla on tällainen sopimus, et muuten lähde mihinkään. Mutta eihän tuollainen touhu koskaan positiivisista asioista kerro.

Huuhkaja-huuma Teemu Pukkeineen on huipussaan, mutta vaikka Olympiastadion täyttyisi tässä tilanteessa taatusti, joukkue pelaa vielä Armenia-kotiottelunsa ”evakossa” Turun jalkapallostadionilla tiistaina 15. lokakuuta.

Miltä tuntuu ajatus, että molemmat ottelut voittamalla A-maajoukkue tekisi miesten arvokisahistoriaa?

– En ihan rehellisesti spekuloi sillä, eivätkä pelaajatkaan. Mennään tilanne, puoliaika ja ottelu kerrallaan. Mutta hyvä on: jos molemmista tulee voitto, sen jälkeen voidaan jo spekuloida jotain, Kanerva heittää.

Näinkin voi asian ilmaista. Mutta nyky-Huuhkajissa on hienoa juuri se, että puhutaan vähemmän ja tehdään enemmän.