Poikkeusoloista huolimatta huijarit ovat olleet ahkeria alkuvuodesta. Huijauspuhelut ja -tekstiviestit ovat yleisiä, ja poliisin mukaan lievät verkkopetokset ovat kasvussa. Eläkeikäisiin kohdistuvat verkkokoijaukset ovat liki kaksinkertaistuneet tänä vuonna.

Esimerkki petollisesta toiminnasta on alkuvuodesta ja uudestaan toukokuusta käynnissä on ollut aktiivinen huijauspuhelukampanja, jossa englantia puhuva henkilö esittäytyy jonkin yrityksen, yleensä Microsoftin, teknisenä tukena ja on korjaamassa uhrin tietokoneella muka olevaa ongelmaa.

Huijari yrittää saada uhrin asentamaan koneelleen etähallintaohjelman ja sen avulla uskottelee koneen vaativan maksullista korjausta. Tämän jälkeen huijari kysyy luottokorttitietoja, jolloin uhrilta voi kadota rahaa pahimmillaan saldorajaan asti.

Jos luottokortti- tai tilitiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, on heti otettava yhteyttä pankkiin ja kuoletettava luottokortti ja mahdollisesti estettävä tilin käyttö. Sen jälkeen on hyvä tehdä rikosilmoitus poliisille ja ilmoittaa huijauksesta kyberturvallisuuskeskukseen.

Jos on lisäksi luovuttanut henkilötietoja, apua voi kysyä poliisilta tai kyberturvallisuuskeskuksesta, kertoo erityisasiantuntija Markus Happonen liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksesta.

Jos koneelle on ehtinyt asentaa etähallintaohjelman, kone kannattaa antaa jonkun tietokoneita tuntevan tarkastettavaksi. Koneelta on voitu urkkia salasanoja ja sinne on saatettu asentaa toinenkin etähallintaohjelma, joka myös pitää poistaa.

Happonen painottaa, että mikään suuri yritys ei ota asiakkaaseensa suoraan yhteyttä puhelimitse ja tekninen tuki toimii yleensä suomeksi.

Viranomaisetkaan eivät soittaessaan kysy ihmisten tietoja puhelimessa tai tekstiviestillä. Huijarit pyrkivät lisäksi saamaan aikaan tunteen kiireestä tai ongelman kriittisyydestä.

Koronakeväänä pinnalla ovat lisäksi olleet logistiikkafirmojen nimissä tulevat huijaustekstiviestit. Niissä kerrotaan saapuvasta paketista, josta pyydetään esimerkiksi muutaman euron tullausmaksua ja siksi myös luottokorttitietoja. Ne antamalla uhri sitoutuu kuukausittaiseen palvelumaksuun, joka voi olla kymmeniä euroja.

Näitä viestejä on voinut tulla myös sähköpostilla ja niissä on usein mukana paketin seurantakoodi.

Jos saa tällaisen viestin, pitää miettiä, onko tilannut mitään ja käydä logistiikkafirman sivuilta katsomassa, onko oma paketti oikeasti jumissa jossain, ennen kuin syöttää luottokorttitietoja mihinkään, Happonen sanoo.

Poliisi kertoo, että puhelin- ja tekstiviestihuijausten lisäksi verkkohuiputuksia on vuoden alkupuolella ollut paljon. Rikostilastojen mukaan lievien nettipetosten määrä kasvoi viime vuoden alkupuoleen verrattuna 1600 rikoksella. Yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat lievät nettipetokset melkein tuplautuivat.

Verkossa tavallisia kupruja ovat muun muassa tilausansat, eli esimerkiksi euron tai parin lenkkari- tai puhelintarjoukset sekä erilaiset kilpailut. Tietojen kalastelun lisäksi seurauksena voivat olla toistuvat kuukausittaiset veloitukset luottokortilta.

Linkin kautta sivustolle meneminen on aina riski, etenkin jos kysytään käyttäjän tunnuksia. Esimerkiksi kauppojen kilpailuihin kannattaa aina mennä suoraan kaupan omilta sivuilta selaimen kautta, neuvoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.