Ukrainan sota vaikuttaa monella tavalla kuluttajille tärkeiden tuotteiden hintoihin.

– Olimme jo valmistautuneet siihen, että taloudessa kulkisi taas paremmin koronan jälkeen, kunnes Euroopassa alkoi sota, Suomen Pankin talousosaamisen asiantuntija Anu Raijas sanoo.

Varsinkin energian ja polttonesteiden hintojen nousu on herättänyt huolta kuluttajien keskuudessa.

– Energian ja polttonesteiden hinnannousu valuu vähitellen muihin hintoihin. Kun kustannukset energiapuolella kasvavat, pitää tuottajien ja jakelijoiden luonnollisesti tarkastaa omia hintojaan.

Raijaksen mukaan myös lannoitteiden saatavuus heikkenee, ja hinnat nousevat. Sodan pitkittyessä lannoitepula näkyy alkutuotannossa ja sitä kautta elintarvikkeiden saatavuudessa.

Ruoan, bensiinin ja sähkön hinnan nousu voi olla joillekuille viesti siitä, että on kiireesti säästettävä sukanvarteen. Myös korona-aika supisti monen rahankäyttöä.

– Kulutusta on rajoitettu kaksi vuotta. Ne, joiden tulot eivät ole pudonneet, ovat voineet kerryttää puskuria. Kansantalouden kannalta olisi tärkeää, että ne, joilla rahaa on, käyttäisivät nyt sitä.

Ruoka ei ole vielä kallistunut kovin paljon, lukuun ottamatta tiettyjä tuotteita kuten kahvia ja lohta.

– Hintojen nousu koskettaa kotitalouksia eri tavoin. Yleinen hintatietoisuus siitä, mitä mikäkin omassa ostoskorissa maksaa, on aina viisasta.

Raijas toivoo, ettei hinnannousulla peloteltaisi kuluttajia.

– Mitä tulee säästämiseen ja kuluttamiseen, juuri nyt ei ole syytä ylivarovaisuuteen. Säästämisen sijaan kiinnittäisin huomion omaan kulutuskoriin ja sen aiheuttamiin kustannuksiin.

On hyvä olla tietoinen siitä, mitä eri kulutuseriin kuten asumiseen ja ruokaan kuluu. Vaikuttavasti voi säästää sähkönkulutuksessa ja liikkumisessa.

– Sähkönkäyttöä on hyvä säätää niukemmaksi. Kodin voi pitää viileämpänä, ja sähkösopimus kannattaa säännöllisesti kilpailuttaa. Autoilijoiden kannattaa hoitaa usea asia samalla matkalla. Kimppakyydit ovat fiksu tapa jakaa liikkumisen kustannuksia.