Jokainen voi vaikuttaa. Kun ostaa vähemmän lihaa, ajaa autolla vähemmän ja lentää harvemmin, päästöt lopulta pienenevät. Kansalainen voi omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa, eikö niin?

Ei voi, jos Suomen valtiolta kysytään.

Kun kansalaiset äänestivät jaloillaan ja tekivät vastuullisia kulutuspäätöksiä, Suomen hallitus päätti kumota kansalaisten hyvät teot.

Ylen MOT-ohjelma kertoi viikon alussa, että valtio on tukenut viiden maakuntakaupungin ja Helsingin välisiä lentoja kahden vuoden aikana yhteensä yli 40 miljoonalla eurolla.

Näitä välejä on lennetty viime vuoden loppukuukaudet puolityhjillä tai jopa kokonaan tyhjillä koneilla. Eniten matkustajia on ollut Helsinki–Kajaani-välillä. Kajaanin-koneet ovat olleet keskimäärin puolitäysiä.

Helsinki–Jyväskylä-lentojen paikoista on keskimäärin ollut käytössä viidesosa. Joulukuussa Helsingistä Jyväskylään lensi yksi kone kokonaan ilman matkustajia. Kokkolan-lennoilla on monesti ollut vain yksi matkustaja.

Tällainen lentäminen olisi liiketoimintana tolkutonta. Siksi valtio on maksanut Finnairille reittien lentämisestä. Ja sama ralli jatkuu, sillä sanomalehti Kaleva kertoi tiistaina 31. tammikuuta, että hallituspuolueet sopivat jatkavansa lentojen tukemista ensi kevääseen. Siihen kipataan 17 miljoonaa euroa lisää suomalaisten rahoja.

Suoran tuen lisäksi valtio maksaa MOT:n mukaan kiertotietä lentotukea myös Mikkelille. Lentoyhteyksistä voi maksaa myös kaupunki itse. Esimerkiksi Pori maksaa unkarilaisyhtiölle kolme miljoonaa vuodessa siitä, että lentämällä pääsee Porista Helsinkiin.

Finavian tilastojen mukaan joulukuussa Porin kentän kautta kulki yhteensä 690 matkustajaa. Koko viime vuonna reilut 11 000. Sinänsä on porilaisten asia, jos heidän mielestään tällaisesta puuhailusta kannattaa maksaa miljoonia.

Mutta näin valtiolle veroja maksavana hieman harmittaa maksaa sen kokkolaisen Helsingin-reissuja yksityisvuorolla.

Suurin ongelma ei ole veroeurojen hukkaan heittäminen. Suurin ongelma on paljon päästöjä aiheuttavan systeemin pitäminen väkisin käynnissä, vieläpä vastoin kansalaisten tahtoa.

Tarvetta maakuntalennoille ei yksinkertaisesti ole. Lentohalukkaita ei ole enää tarpeeksi. Jos olisi, lennot kannattaisi lentää, eikä niitä tarvitsisi tukea.

Lentoja perustellaan yleensä paikallisen elinkeinoelämän tarpeilla. Jos sellaisia tarpeita on, niistä kannattaa maksaa lentolippujen markkinahinta. Se hinta voi olla hyvinkin korkea, jos matkustajia on muutama. Mutta jos sille on riittävä tarve, se kannattaa maksaa.

Markkinaehtoinen päästöjen vähentäminen toimii näin: ihmiset eivät enää osta päästöjä tuottavaa palvelua, eikä palvelua kannata enää tuottaa.

Tukemalla lentoja valtio toimii päin vastoin. Se sanoo kansalaiselleen, että on aivan sama, jätätkö lentolipun ostamatta, sillä valtio ostaa lipun joka tapauksessa, ehkä juuri sinun verorahoillasi.

Yle teki MOT:n jutun yhteyteen jutun, jossa kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo (kok.) ja Bella Forsgren (vihr.) matkustivat lentokoneella ja junalla Helsingistä Jyväskylään. Wallinheimo pääsi lentämällä perille 45 minuuttia nopeammin. Koneessa oli kolme matkustajaa, mukaan lukien Wallinheimo ja Ylen kuvaaja.

Maakuntiin lentäminen on jo vuosia ollut kituuttamista. Erilaisista tukirakennelmista ja niiden kovasta hinnasta on uutisoitu aiemminkin.

Valtion rahojen holvaamista maakuntalentoihin on perusteltu koronapandemiasta toipumisella. Elvytyksestä huolimatta potilas ei ole toipunut. Silti elvytystä jatketaan, kun muuta ei osata.

Ehkä jo seuraava hallitus uskaltaa antaa kansalaisten päättää itse. Kokkolalainen lentomatkustaja joutuu ehkä siirtymään junan kyytiin, mutta kyllä me sen kestämme.

Korjattu 6.2. jutun 4. viimeisestä kappaleesta: Wallinheimon koneessa oli yhteensä kolme matkustajaa, ei viisi.