Lääkärikäynnit hoidetaan yhä useammin etänä, ­kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) huhtikuussa julkaisema selvitys. Viime vuonna etäasiointikäyntien määrä kasvoi viidenneksen edellisestä vuodesta terveyskeskusten avosairaanhoidon lääkärin vastaanotoilla.

Terveydenhuollon etäasiointia on ­seurattu vuodesta 2013, ja sen määrä on kasvanut lähes joka vuosi.

Etäasiointia on esimerkiksi puhe­limitse, kirjeitse tai internetissä, video­yhteydellä tai verkkopalvelussa tapahtuva asiointi, sähköisen ajanvarauksen te­­ke­minen tai hoidon tarpeen arviointi etänä.

– Korona on saanut terveydenhuollon muutoksen liikkeelle. Muutoksesta tulee ainakin osittain pysyvä, sanoo tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä.

Viime vuonna etäasiointi yleistyi kaikissa ikäryhmissä, eniten 50–64-vuotiaiden joukossa.

– Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisia haluaa käyttää digipalveluja myös terveydenhuollossa. Niiden hyväksi puoleksi katsotaan se, että asioita voi hoitaa suoraan kotisohvalta.

Viime vuonna etäasioinnin osuus kaikista avoterveydenhuollon asioinneista oli viisi prosenttia. Eniten etäasiointia tarjoavat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Kaikkiaan terveydenhuollon etäasioinnin määrä kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta.

Muutos alkoi jo ennen koronaepidemiaa.

– Terveydenhuollon digipalvelut voivat myös helpottaa hoidon saamista, kun resursseja vapautuu niille, jotka ­tarvitsevat fyysisen kontaktin terveydenhuollossa, Kyytsönen sanoo.

Vähiten etänä asioivat alle yksivuotiaiden puolesta asioivat ja yli 84-vuotiaat. THL:n arvion mukaan iäkkäiden henkilöiden terveyspalveluiden tarpeet voivat vaatia useammin havaintoja ja tutkimuksia, joita ei voi etänä riittävän hyvin tehdä.

– Ikä ei silti estä sähköisten palveluiden käyttämistä. On ikäihmisiä, jotka osaavat ja haluavat käyttää digipalveluja. Aina myös turvataan mahdollisuus perinteisiin asiointitapoihin.