Tutkimuspäällikkö, THL

Median vuosikellossa on kaksi ajankohtaa, jolloin ihmisten erilaisiin vuorokausirytmeihin aina herätään: kellojen siirto syksyisin ja keväisin. Tuolloin THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen saa väsymättömästi kertoa unen terveysvaikutuksista. Illanvirkkujen osuus väestöstä on kasvussa mutta yhteiskunta toimii aamuvirkkujen ehdoilla. Eikö EU:n pitänyt pelastaa meidät viisarien vääntelyltä?

Koronapandemia tyhjensi toimistot ja vapautti tietotyöläiset kokoustamaan laiturin­nokasta. Monilla meillä valtion työntekijöilläkin on joustosopimus ja entiset viikkokohtaiset etätyömaksimit on ketterästi purettu. Oletusarvoisesti Teams-­putkissa lasketellaan silti kahdeksasta neljään.

Suurin osa työllisistä ei tee lainkaan etätyötä. Joustavampi työaika onnistuu muutenkin kuin etänä. Espoolainen edellä­kävijäneuvola aloitti ilta- ja lauantaivastaanotot huomioidakseen niin työntekijöidensä kuin asiakkaidensa erilaiset elämänrytmit ja tarpeet. Työelämän rakenteelliset muutokset ovat kuitenkin hitaita ja yritykset puuttua niihin joskus kuohuttavia. Vihreät kuvasi tyrmättyä ehdotustaan sunnuntailisien poistosta yrityksenä vastata paremmin tämän päivän tarpeisiin.

On muutakin, mitä moderni työelämä ei vielä tunnista. Työnteko esimerkiksi irtoaa paitsi fyysisestä ympäristöstä myös työsuhteista. Keikkatyö on työnteon tulevaisuus, toteaa Amel Gaily tuoreessa kirjassaan. Ehkä alustatalouden käynnistämä työ­elämän mullistus vapauttaa meidät löytämään omat voittajan tuntimme – muutkin kuin epäinhimillisen aamuvirkut.

Yhteiskuntasuhteiden neuvonantaja (Kreab), entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (siniset)

Tiedättekö sen fiiliksen, joka syntyy, kun puhutaan vuosikymmenten takaisesta työelämästä? Kuusipäiväisestä viikosta, pitkistä päivistä, kukon­laulun aikaisista herätyksistä. Harva haluaisi palata noihin aikoihin.

Todennäköisesti uudet sukupolvet ajattelevat samoin meidän työelämästämme. Miten joustamatonta, aikaista, sitovaa. Koko ajan kyseenalaisemmaksi tulee sekin, kannattaako ihmisen käyttää koko elämäänsä työntekoon. Mikä on elämässä lopulta tärkeintä ja mikä työmäärä tukee ihmisen onnellisuutta? Nuoret polvet osaavat kysyä ja kyseenalaistaa.

Tilastokeskus kertoo, että 40 vuotta sitten suomalaiset menivät nukkumaan ja heräsivät selvästi aikaisemmin kuin nykyään. Vuonna 1979 puolet suomalaisista oli nukkumassa iltaisin klo 22, kun 30 vuotta myöhemmin vain kolmasosa teki niin.

Ehkä yhteiskunta alkaa ymmärtää paremmin myös yksilöiden erilaisia vuorokausirytmejä. Jää yksilön itsensä vastuulle selvittää oma toimiva rytminsä ja löytää siihen sopiva työnteon malli. Tämä ei ole ihan yksinkertaista, sillä yhteiskunta pyörii pitkälti aamuvirkkujen mallin mukaan. Vuoro­työn terveydelle asettamat haasteet ovat myös alkaneet nousta keskusteluun, mutta käytännöissä on vielä paljon hiottavaa.

Viime vuosina on keskusteltu siitä, tulisiko päivähoidon ja koulun alkamisaikaa siirtää myöhemmäksi. Tämä toisi armoa perheille, joiden on saatava lapset ylös, hoitoon sekä ehdittävä vielä itse töihin.

Hieman armollisemmin voisimme suhtautua siihenkin, että ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita. On vakavia sairastumisia, kuormittavia vuosia, asioita, jotka vaikuttavat ihmisten uneen ja nukkumiseen.

Tietokirjailija ja vihreiden kaupunginvaltuutettu

Yhdysvalloissa 2010-luvun etätyöaalto hiipui, kun etätyötä tekevien osaamisen jäi jälkeen. Ei opittu työtovereilta. Harvassa ovat työt, joissa ei tiedon kulkua työtovereiden kesken tarvita.

Olen tehnyt yli 40 vuotta yliopistossa ja eduskunnassa osan työpäivästä kotona. Kun jäin pois eduskunnasta, yritin tehdä töitä yksin kotona, mutta uusia ideoita ei syntynyt. Nyt minulla on työpiste Aalto-yliopistossa. Toimii.

Asiantuntija-ammateissa on kuitenkin keskittymistä vaativia työvaiheita, jotka sujuvat parhaiten omassa rauhassa kotona tai mökillä.

Etätöissä on eräs valtavan hyvä puoli: jokainen voi tehdä töitä silloin kuin huvittaa. Luolamiesajalta peräisin olemme jakautuneet aamu- ja iltaihmisiin, koska eri aikaan nukkuminen lisäsi turvallisuutta. Liukuva työaika olisi mahdollista toimistoissakin, mutta klo 12 töihin saapuvaa katsotaan vähän pitkään. Myös mahdollisuus päivänokosiin lisää sekä tuottavuutta että hyvinvointia.

Moni haluaisi siirtyä kokonaan etätöihin. Tästä voi tulla työnantajan kanssa kinaa, sillä tyystin etätyötä tekevä antaa harvoin täyspainoisen työpanoksen. Säännöt ovat laatimatta.

Jos työtä voi tehdä mistä päin Suomea tahansa, sitä voi tehdä mistä päin maailmaa tahansa. Tässä kilpailussa Suomea haittaavat elinkustannukset, verotus ja marraskuu. Italialaiskylät panostavat jo etätöihin. Intian Goa?

Kesähelteillä Suomi taas voi houkutella etätyöläisiä. Verotuskaan ei haittaa, kunhan ei vietä Suomessa yli 180 päivää vuodessa.

Etätyöntekijöistä voi tulla muuttolintuja, jotka vaihtavat maisemaa vuodenaikojen mukaan. Siinä on verottajalla ihmettelemistä.

Debatissa Imagen vakituiset debatistit ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen.

Juttua muokattu 29.8.2022 kello 13:44: Muutettu otsikkoa.