Salla Bergström ja hänen Italian ulkoministeriössä työskentelevä aviomiehensä Mario päättivät viisi vuotta sitten hankkia kesäkodin Sardinian saarelta.
”Kävin Sardiniassa ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten ja rakastuin saareen välittömästi. Värit, tuoksut, ihmiset ja meri hurmasivat minut kertaheitolla”, kertoo Tuusulassa koulunsa käynyt Salla.
Kun päätös asunnon hankkimisesta oli tehty, alkoi sen oikean etsintä. Se ei kuitenkaan ollut helppoa, sillä kansainvälinen pariskunta asui tuolloin Indonesian Jakartassa Marion työn vuoksi. Perheen esikoistytär Lumi oli kaksivuotias, ja Salla odotti perheen kuopusta Emmaa. Muutto miehen kotimaahan Italiaan ja Roomaan oli edessä parin vuoden päästä.
Asunnon etsimiseen värvättiin pariskunnan sardinialaisen ystävän äiti. Tämä kiersi saarta viikkokaupalla tutustumassa vaihtoehtoihin. Kuvia ja viestejä sinkoili toiselle puolelle maailmaa. Sallalle ja Mariolle yksi tärkeimmistä kriteereistä oli sijainti.
”Halusimme, että lentokentälle ja satamaan olisi lyhyt matka. Sardinia on iso saari ja varsinkin sesonkiaikana ruuhkat ovat melkoiset. Emme halunneet tuhrata liikaa aikaa matkustamiseen.
Läheltä piti löytyä myös monta lapsille sopivaa rantaa, jonne pääsisi ilman autoakin”, Salla listaa.
Maisema kuin taulu
Koti löytyi lopulta saaren koillisosasta, Pittulongun merenrantakylästä. Se sijaitsee vain kymmenen minuutin automatkan päässä Sardinian toiseksi suurimmasta kaupungista Olbiasta.
Kahdeksan asunnon taloyhtiö oli vasta rakenteilla, ja Salla sai valita haluamansa huoneiston. Hän päätyi asuntoon, jonka ulkoterassilta näkyy kilometrin päässä siintävä, turkoosi meri.
”Kahdenkymmenen neliön parveketerassi on edelleen lempipaikkani. Saimme mahtumaan sinne ison puisen ruokapöydän. Sen ääreen kutsun usein vieraita syömään.”
Keittiönurkkaukseen on mahdutettu kauniisti kaikki tarpeellinen. Astiakaapista löytyy niin ruotsalaista Rörstrandia kuin Iittalaakin. Muhkea designjääkaappi on kuin karkki ja istuu täydellisesti vaaleaan ympäristöön. Keittiön kulmassa sijaitsevan tiikkisohvan Salla teetti Indonesiassa. Samaa puuta ovat myös aikuisten makuuhuoneen sänky ja yöpöydät.
Jääkaapin sävyiset sohvatyynyt teki Sallan paikallinen ystävä sardinialaisesta kankaasta. Sohvan yläpuolella roikkuva värikäs puukehys on valmistettu vanhan balilaisen kalastajaveneen paloista. Aasialaiseen tyyliin ja feng-shui-aatteeseen Salla ihastui Jakartan vuosinaan.
”Olen miettinyt tarkkaan jokaisen esineen paikan. Pöydillä tai muilla tasoilla ei ole turhaa tavaraa. Sängyt on sijoitettu niin, ettei kukaan joudu nukkumaan oven vieressä. Se ei ole paras paikka kunnon yöunille”, Salla sanoo.
Vuodet maailmalla näkyvät sisustuksessa
Huoneet ovat pieniä mutta korkeita, joten Salla teetti molempiin makuuhuoneisiin lattiasta kattoon yltävät kaapistot.
”Siellä ovat piilossa vaatteet, kirjat, petivaatteet, lelut, ylimääräiset astiat, ruokasäilykkeet, laukut ja imuri.”
Kaapit teetettiin samalla puusepällä, joka oli toteuttanut myös Sallan ja Marion yhdessä suunnitteleman keittiön.
Innostuksen sisustamiseen ja kauniisiin asioihin Salla sanoo perineensä äidiltään. Myös vuodet maailmalla ovat vaikuttaneet tyyliin ja makuun. Osan lapsuudestaan Salla vietti vanhempiensa työn vuoksi Afrikassa. Sen jälkeen koti on ollut Suomessa, Ruotsissa, Italiassa ja Indonesiassa.
”Muutan harvoin sisustusta enkä haali uusia huonekaluja. Saatan korkeintaan teettää uudet sohvatyynyt tai hankkia uuden maton piristämään kodin ilmettä.”
“Voisin asua täällä pysyvästi”
Taloyhtiön yhteinen allas on ahkerassa käytössä, vaikka lähimmälle hiekkarannalle on lyhyt kävelymatka. Lähirannalla sijaitsee myös perheen vakioravintola, josta saa maukasta simpukkapastaa. Samoilla kulmilla on pieni valintamyymälä, leipomo ja kahvila, jonne Salla pysähtyy lenkin jälkeen turisemaan tuttujen kanssa ja hörppäämään päivän ensimmäisen kahvikupillisensa.
Kolmen vuoden aikana saari on tullut niin tutuksi ja rakkaaksi, että loma-asunto tuntuu jo oikealta kodilta. Perheen pysyvä koti on Roomassa, mutta Sardiniassa vietetään lasten kesälomat. Myös talviviikonloppuina ja pitkinä pyhinä perhe pyrähtää saarelle.
”Voisin hyvin kuvitella asuvani täällä pysyvästi. Olen oppinut suhtautumaan saaren rentoon elämään oikein. Ei täällä aina tehdä asioita silloin kun haluaisin, mutta patistelun jälkeen kaikki yleensä sujuu. Ja patistelun osaan hyvin, sen verran sardinialaista minussa jo on”, Salla Bergström sanoo nauraen.
Teksti: Ella Kanninen
Kuvat: Stefano Oppo/MVphotos
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 11/2016. Nettiversiota on lyhennetty.
