Huolellisella suunnittelulla perintöveroissa pystyy säästämään ja voi myös välttyä verojen maksulta useampaan kertaan. Testamentti on tässä prosessissa tärkeä askel, sillä valtiolle päätyy edelleenkin merkittävä osa perinnöistä. Myös henkilöllä, jolla on perintökaaren mukaisia perillisiä, on oikeus tukea itselleen tärkeää asiaa.

- Yleisimpiä perintöverosuunnittelun keinoja ovat muun muassa elinaikana annettavat alle 5 000 euron lahjoitukset, sukupolven ylittäminen perinnössä, perinnön jakaminen useammalle henkilölle testamentilla sekä hallintaoikeuden pidätys, neuvoo Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varainhoidon lakimies, VT Piia Jeremejeff.

Jeremejeffin mukaan perintöveron määrää voi pienentää esimerkiksi pidättämällä hallinta- ja käyttöoikeuden testamentattavaan omaisuuteen. Esimerkiksi isovanhemmat voivat testamentata kesämökin omistusoikeuden lapsenlapsille ja hallintaoikeuden lapsille tai jollekulle toiselle. Näin säästetään perintöverot yhdessä polvessa, ja lisäksi hallintaoikeuden pidätys vähentää lapsenlapsille mahdollisesti tulevien perintöverojen määrää. Hallintaoikeuden pidättämisen tulee kuitenkin olla todellinen. Aina kuitenkin tulee muistaa rintaperillisten lakiosa-oikeus, jota ei lähtökohtaisesti voi loukata.

- Yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa ei ole. Yksi mahdollisuus on se, että esimerkiksi avioliitossa olleen pariskunnan leskelle pidätetään hallintaoikeus asunto-osakkeeseen ja omistusoikeus menee lapselle. On toki mahdollista, että omaisuuden omistusoikeus menee lapsenlapselle ja hallintaoikeus pidätetään jollekin toiselle. Tai ilman hallintaoikeuden pidättämistäkin hypätään ns. yhden sukupolven yli eli omaisuus menee suoraan lastenlapsille. Toki aina tällaisissakin tilanteissa täytyy muistaa lesken lain mukaiset oikeudet ja rintaperillisien lakiosa-oikeudet.

- Valtiokonttorin nettisivuilla kerrotaan, että "Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä, mikä on noin yksi prosentti kuolleiden määrästä. Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin.”

- Lain mukaan serkut eivät enää peri, joten jos henkilöllä ei ole testamenttia eikä lain mukaisia perillisiä, omaisuus menee viimesijassa valtiolle. Valtiokonttori päättää, miten varallisuutta käytetään ja mihin sitä jaetaan. Valtiokonttori voi jakaa hakemuksesta varallisuutta myös muualle. Saajia ovat yleensä tällaisessa tilanteessa vainajan kotikunta, ja jos vainajalla on kiinteää omaisuutta, kiinteistön sijaintikunta ja mahdollisesti myös vainajalle erityisen läheiset ihmiset. Kun kunnille jaetaan varallisuutta, lähtökohtana käsitykseni mukaan on ollut, että kunnat kohdistavat varallisuutta sosiaaliseen ja kulttuurilliseen toimintaan tai tarpeeseen. Tämän vuoksi testamentin tekeminen olisi erittäin tärkeää, jolloin henkilö voisi itse elinaikanaan päättää siitä, mihin tai kenelle hän toivoo kuolemansa jälkeen omaisuutensa menevän. Henkilölle on voinut olla joku tietty toiminta jo lapsesta lähtien lähellä sydäntä, joten on mahdollista, että testamentin kautta ohjattaisiin edes pieni osa omaisuutta suoraan itselle tärkeälle järjestölle tai toimintaan.

- Kun kohde on itselle jossain määrin tärkeä tai kohteen arvot kohtaavat omien ajatusten ja arvojen kanssa, perintö kohdentuu juuri oikeaan toimintaan. Jos järjestölle ohjataan omaisuutta testamentin kautta ja testamentissa rajataan toiminta hyvin tarkasti, voi käydä niin, että kyseistä toimintaa tai projektia ei enää vuosien kuluttua enää ole olemassa. Tällöin tulisi miettiä jo testamentissa, voisiko toissijaisesti järjestössä yleisesti käyttää varoja tai voisiko varat ohjata johonkin muuhun järjestön toimintaan tai jopa kokonaan toiseen järjestöön. Testamentissa olisi syytä todeta, että järjestöllä on vapaa oikeus realisoida kiinteää omaisuutta, koska kaikki järjestöt eivät voi sääntöjensä perusteella pitää sellalista hallussaan. Jos testamenttimääräykset ovat hyvin epäselviä, voi käydä niin, että järjestö ei ota perintöä vastaan. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida, että testamentti on asiantuntijan laatima.

Jeremejeff muistuttaa, että on mahdollista testamentata omaisuutta muillekin kuin perintökaaren mukaisille perillisille. Esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse maksaa testamentilla saamastaan omaisuudesta perintöveroa.

- Testamenttaaminen yleishyödyllisille yhteisöille on Suomessa aika vähäistä. Sellainenkin henkilö, jolla on lapsia, voi muistaa testamentissaan myös järjestöjä ja antaa siten pienen osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi Ruotsissa testamenttaamisessa yleishyödyllisille yhteisöille ollaan jo huomattavasti pidemmällä”, Jeremejeff vertaa.

Lisää tietoa perintöverosta: Veronmaksajain Keskusliitto

Kampanjajärjestöjen testamenttipalveluista löytyy lisätietoa osoitteesta www.hyvatestamentti.fi.