Ruokavaikuttaja Aleksis Kyrö: Maatalous pystyy sitomaan hiiltä, mutta valtavaa järjestelmää on vaikea purkaa
Puheenaiheet
Ruokavaikuttaja Aleksis Kyrö: Maatalous pystyy sitomaan hiiltä, mutta valtavaa järjestelmää on vaikea purkaa
Maatalousyrittäjä, muusikko, burleskiesiintyjä ja Uudenmaan MTK:n puheenjohtaja Aleksis Kyrö herättelee viljelijöitä ja koko yhteiskuntaa ruoantuotannon murrokseen. Maatalous voisi sitoa hiiltä ja tukea luonnon monimuotoisuutta, mutta muutos ottaa koville.
12.10.2021
 |
Image

Mitä omalla pellollasi kasvaa?

Meillä on maatalousyhtymä siskoni kanssa, tuotamme tavanomaisin menetelmin heinää meidän hevostilan eläimille. Lehmistä luovuin vuosia sitten, osittain eettisistä, osin taloudellisista syistä. Omissa nimissä viljelen luomupeltoa, avomaalla kasvaa valkosipulia, härkäpapua, ruista, leipävehnää ja sinimailas-apilanurmea. En pelkää rikkakasveja, peltojen pientareilla saa kasvaa vapaasti niittyä. On mukava kun pellolla on pörinää ja elämää.

Onko ruokajärjestelmämme kestävä?

Ei se tällä hetkellä ole. Teknis-kemiallinen maanviljely on tiensä päässä. Kaivannaisfosforin ennustetaan loppuvan samoihin aikoihin öljyn kanssa. Pessimistisen arvion mukaan meillä on enää 40 satokautta jäljellä. Maatalous on harvoja toimialoja, joka pystyy sitomaan hiiltä ilmakehästä. Hiiltä sitoviin viljelymenetelmiin pyritään kannustamaan, mutta viljelijät ovat konservatiivisia. Koko järjestelmä on niin valtava, että mistä sitä lähtisi purkamaan? Euroopan laajuisesti viljelijän ja kuluttajan välissä on noin 150 suurta tukkuria ja jalostajaa, kuten Danone, Kellog’s ja Procter & Gamble, joiden kautta kulkee puolen miljardin eurooppalaisen ruoka. Niillä on paljon sananvaltaa siihen, mitä me syömme.

Oletko ajatuksinesi MTK:ssa vähemmistössä?

En suinkaan. Siellä on hirveä muutostarve ja -halu, mutta muutos on aina vaikeaa. Pitäisi olla helppoja ratkaisuja, mutta tarjolla on vain kompromisseja. Ymmärrän kyllä nihkeyden, sillä viljelijälle maatalous on todella henkilökohtaista. Maailma muuttuu nopeasti. 20 vuotta sitten kaikki olivat sitä mieltä, että maito on hyvä juttu ja sitä kannattaa tuottaa. Kymmenessä vuodessa asenne on muuttunut päinvastaiseksi. Se nakertaa työn arvostusta.

"Teknis-kemiallinen maanviljely on tiensä päässä. Kaivannaisfosforin ennustetaan loppuvan samoihin aikoihin öljyn kanssa. Pessimistisen arvion mukaan meillä on enää 40 satokautta jäljellä."
Aleksis Kyrö

Mitä löytyy omalta lautaseltasi?

Ihan kaikkea. Vaikein on kesäkeitto, koulun ruokala pilasi sen. Nykyään syömme kasvispainotteisesti, mutta en sylje lihan päälle. Pakkasessa taitaa vieläkin olla viimeistä lehmää maitotilan ajoilta, ja hevosen lihaa tulee aina välillä.

Onko suomalainen kasvistuotanto liian yksipuolista?

Mielestäni näin on. Viljasta on ylituotantoa, mutta toisaalta avomaan vihannestuotanto on aika pääomaintensiivistä. Eri kasveille tarvitaan esimerkiksi erilaisia laitteita. Toivoisin, että muodostuisi vaikka keräkaali­osuuskuntia, joilla olisi yhteisiä keruulaitteita. Saataisiin peltoa kasvisten käyttöön.

Miten ruokakaupassa voi tukea parempaa ruoantuotantoa?

Yksi tapa on ostaa suoraan tuottajalta. Älä mene kauppaan vaan etsi maatilapuoteja tai tilaa Reko-ruokapiirin kautta. Se ei välttämättä ole kaikkein helpointa, mutta niin rahat menevät varmimmin tuottajalle ja pääset juttelemaan suoraan viljelijän itsensä kanssa.

Miten juot kahvisi?

Vähän riippuen. Meillä on kapselikone, sitä tulee helposti ja just sen verran kuin tarvii. Riippuen tilanteesta joko manteli- tai kauramaidolla. Jotain valkoista pitää olla.

Kommentoi »