Tuhkarokko marssii taas. Maailmanlaajuisesti raportoitiin viime vuonna noin 350 000 tapausta, mikä on edelliseen vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tämä vuosi ei lupaa parempaa. Vuoden alkuneljänneksen aikana määrä nelinkertaistui viime vuoden vastaavasta.

Saksa on tehnyt omat johtopäätöksensä. Tuhkarokkorokotus muuttuu pakolliseksi ensi maaliskuun alusta lukien. Laiminlyönnistä voi saada jopa 2500 euron sakot.

Rokotuksesta tulee myös edellytys päiväkotiin tai kouluun pääsylle, ja niiden henkilökunnan tulee rokottaa itsensä.

Suomessakin tuhkarokkotapaukset ovat lisääntyneet, mutta hillitysti. Viime vuonna niitä raportoitiin 16, viisi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikki tartunnat tulivat ulkomailta.

Suomen ase on kansallinen rokotusohjelma. Tuhkarokkorokotus on annettu vuodesta 1975 alkaen neuvoloissa yksivuotiaille ja vuodesta 1982 osana MPR-rokotetta – ellei siitä ole kieltäydytty.

– Kokonaiskattavuus koko maassa on riittävä eli yli 95 prosenttia lapsista on rokotettu. Saksassa on useita osavaltioita, joissa se on tippunut jonnekin 80 prosenttiin. He ovat joutuneet miettimään uudestaan, kuinka ihmiset saadaan houkuteltua ottamaan tarvittavat rokotukset, arvioi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Suomessa luotetaan kokemusten ja tutkimusten pohjalta rokotusten vapaaehtoisuuteen.

– Pakkokeinot johtavat yleensä siihen, että asiaa vähänkin epäilevät voivat päätyä väärään leiriin. Toisaalta sen tyyppiset ratkaisut, että kouluun ei ilman rokotusta pääse, kohdistuvat enemmän lapsiin kuin vanhempiin, Salminen sanoo.

Suomessa tuhkarokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975. Ennen sitä syntyneistä kaikki eivät ole saaneet rokotusta tai sairastaneet sitä lapsena.

– 1960–70-luvun vaihteessa syntyneiden kannattaa tarkistaa ihan vanhemmiltaan, onko sairastanut tuhkarokon. Itse kuulun ikäluokkaan, joka ei saanut rokotteita. Kun äitini totesi, etten ollut sairastanut tuhkarokkoa, kävin ottamassa rokotteen itse. Sen voi saada ihan julkisessa terveydenhuollossa, Salminen sanoo.

Suomessa tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko hoituvat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvalla MPR-rokotteella. Vuonna 2016 syntyneistä yli 96 prosenttia sai sellaisen.

– Ennen tätä rokotusten käyttöönottoa tuhkarokkoa esiintyi vähän kuin aalloissa. Noin viiden vuoden välein oli laajempi tuhkarokkoepidemia, kymmeniä tuhansia lapsia ja joukossa aikuisia. Joka vuosi tuli kuolemantapauksia, Salminen muistuttaa.

Kun MPR-rokotukset vuonna 1982 alkoivat, ne käytännössä hävittivät tuhkarokon Suomesta 15 vuodessa, yksittäisiä tapauksia tai pieniä tautiryppäitä lukuun ottamatta.

Muutamalla alueella, erityisesti Pohjanmaalla, on hieman matalammat kattavuudet, mutta sielläkin Salminen näkee edistymistä tapahtuneen.

– Se ryhmä, joka periaatteellisista tai muista syistä ei rokotuksia halua, on loppujen lopuksi aika pieni.

WHO on nostanut rokotusvastaisuuden maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi hivin ja ebolan rinnalle. Samalla on kuitenkin muistutettu, että keskustelu rokotevastaisuudesta voi viedö myös väärille urille.

– Käytännössä isossa osassa maailmaa on tilanne, että rokotteita ei vain saada ja rokotusohjelmat eivät tavoita kaikkia lapsia. Siksi osassa maailmaa on yhä merkittävää kuolleisuutta, Salminen toteaa.

Tuhkarokkovirus ei ole pelkästään henkilökohtainen asia.

– Se on äärimmäisen herkästi tarttuva tauti, joka leviää ilmatartuntana. Käytännössä tällaisten epidemioiden aikaan yksi henkilö tartuttaa 14 muuta, joka on varmaan ennätys tarttuvista taudeista, Salminen sanoo.

Tauti voi olla myös hyvin vaarallinen. Se voi johtaa kuolemaan, mutta myös aiheuttaa jälkitauteja, kuten aivotulehdusta, keuhkokuumetta ja kuulovaurioita.

– Länsimaiden matala kuolleisuus johtuu pääasiassa hyvästä elintasosta ja terveydenhuollosta, mutta esimerkiksi aliravitsemus ja A-vitamiinin puute nostavat kuolleisuutta huomattavasti.

Rokotukset ovat hävittäneet myös tuhkarokon jälkitauteja. THL arvioi, että MPR-rokotukset ehkäisevät joka vuosi keskimäärin 700 keuhkokuumetta, 260 kuumekouristusta, 37 aivotulehdusta ja viisi kuolemaa.

Matkailun myötä tartuntariski kasvaa. EU-maissa todettiin viime vuonna yli 12 000 tuhkarokkotapausta, joista 35 johti kuolemaan.

Matkalle aikovien kannattaakin aina tarkistaa oma ja varsinkin lasten rokotussuoja.

– Rokottamattoman lapsen kanssa matkustaminen on aina vähän riski. Monessa lämpimän maan kohteessa, erityisesti Kaukoidässä, tuhkarokko on hyvin yleinen ja jatkuvasti esiintyvä epidemia. On hyvä miettiä, kannattaako ihan pienten lasten kanssa matkustaa ennen kuin rokotukset on ehditty saada.

Salmisen mielestä rokotuksista puhuminen on globaalissa maailmassa tärkeää.

– Kun taudit on rokotuksilla saatu hävitettyä, ihmisillä ei enää ole kokemusta niistä. Kuitenkin on ymmärrettävä, miksi rokotukset ovat niin tärkeitä ja hyödyksi sekä itselle että lapsille. Ehkä valtakunnallisesti ja EU:nkin tasolla on vähän tuudittauduttu siihen, että se motivointi pyörii ihan itsestään.