Syyhypunkit ovat vain nuppineulan terävän kärjen kokoisia, eikä niitä voi juuri nähdä. Yleensä punkit kaivavat ihoon alle senttimetrin mittaisen kiemurtavan käytävän ja munivat sinne. On kuvailtu, että syyhypunkin jälki iholla muistuttaa ruusun piikin raapimaa, mutta se ei yleensä punoita. Iholle saattaa puhjeta myös vesirakkuloita.

Syyhypunkki viihtyy erityisesti ranteissa, sormissa, sormiväleissä, kämmenissä, kyynärtaipeissa, kainaloissa, rinnoissa sekä genitaalialueilla ja pakaroissa. Joskus tartunta aiheuttaa miehille kivespusseihin penispapuloita, pikkusormen pään kokoisia punaisia näppylöitä.

Syyhyssä keho herkistyy punkille. Voimakas kutina alkaa yleensä 3–6 viikon kuluttua tartunnasta. Tätä voi verrata teollisuuskemikaaleille herkistymiseen: oireet puhkeavat, kun iho on altistunut kemikaalille riittävän pitkään. Jos tartunnan saa toistamiseen, kutina alkaa melkein saman tien.

Kutina voimistuu usein illalla, ja monille tulee raapimisesta mustelmia. Yöksi voi laittaa käsineet, mutta ihminen on unissaankin melko kekseliäs, mitä raapimiseen tulee. Kaikilla ei kuitenkaan ole kutinaa. Jälkikutinaan tepsii yleensä kortisonivoide, joko hydrokortisoni tai lääkärin määräämä vahvempi lääkevoide.

Syyhy tarttuu ihmisestä toiseen, mutta tartunta ei yleensä tapahdu salamannopeasti, esimerkiksi kosketuksesta. Hyvällä tuurilla syyhypunkki voi kuitenkin sinnitellä muutaman vuorokauden ihmisen ulkopuolella. Tartunnan voi saada esimerkiksi istumalla punkkien valtaamalla sohvalla. Syyhypunkki on kuitenkin kömpelö ötökkä, joka ei lennä tai loikkaa. Syyhy ei myöskään leviä lemmikkieläimestä ihmiseen tai toisinpäin.

Yleensä punkkeja on iholla noin 5–15, mutta karstasyyhyssä niitä voi olla tuhansia. Karstasyyhy on kuitenkin harvinainen, ja sitä esiintyy vain tietyistä sairauksista, esimerkiksi immuunipuutoksista, kärsivillä henkilöillä. Punkki voi myös lisääntyä iholla.

Jos syyhytartunta todetaan, koti pitää siivota tarkasti. Kaikki tekstiilit, kuten lakanat ja vaatteet, pitää käsitellä, jos punkki on voinut päästä kosketuksiin niiden kanssa. Tekstiilit voi käyttää pakastimessa tai saunassa tai pestä pesukoneessa 60 asteessa. Syyhypunkit nääntyvät viikossa myös suljetussa muovipussissa. Matot ja sohvat pitää imuroida. Näillä toimilla pyritään tukahduttamaan punkin elintila.

Syyhytartunta kiristää hermoja herkästi, ja siksi moni tekee myös turhia siivoustoimia. Joku saattaa miettiä, olisiko punkki voinut hypätä tavaroiden sekaan, kirjojen sivujen väliin tai astioihin. Siivous täytyy tehdä huolellisesti, mutta kannattaa muistaa, että punkki ei lennä eikä selviä pitkään ilman ihmistä.

Syyhytartunnat ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. On mietitty, voisiko taustalla olla korona-ajan kotikeskeisyys. Uusi juttu syyhy ei kuitenkaan ole. Syyhypunkki on myös muuttunut entistä sitkeämmäksi, ja laboratorio-oloissa se voi elää jopa lääkevoiteen päällä. Joskus hoito on jouduttu uusimaan jopa viisi kertaa.

Myös oireettomat samassa taloudessa asuvat pitää hoitaa samaan aikaan oireisten kanssa. Syyhylääke on kallis, ja huolestuttavaa on, ettei kaikilla ole varaa siihen. Nelihenkisen perheen hoito voi verottaa lompakkoa noin 300–700 euroa.

Ihotautilääkärin on helppo todeta syyhy, sillä hänellä on erikoisosaamisen lisäksi käytössään dermatoskooppi, kymmenkertaisesti suurentava lamppu, jolla voi nähdä punkin väkertämän käytävän. Tärkeintä on se, että oireet täsmäävät syyhyyn. Kutiseva henkilö lähipiirissä herättää epäilyjä, mutta pomminvarma todiste on se, että lääkäri näkee mikroskoopilla syyhykäytävässä elävän punkin. Punkin kaivaminen ihosta nuppineulalla on kuitenkin hidasta.

Syyhyä hoidetaan permetriinivoiteella, jota levitetään iholle leuasta alaspäin yöksi, erityisen hyvin sormiväleihin, kynsien alle ja poimuihin. Jos pesee kädet yöllä, voidetta pitää laittaa lisää. Aamulla voide pestään pois ja tehdään siivous. Hoito toistetaan seitsemän päivän kuluttua. Joskus käytetään myös suun kautta otettavaa lääkettä. Diagnoosista on tärkeää varmistua, sillä permetriinivoide kuivattaa ihoa. Jos luulee atooppista ihottumaa syyhyksi, kallis hoitovoide pahentaa ihottuman oireita entisestään.

Kehittyneissä maissa syyhytartunnat eivät liity heikkoon hygieniaan, mutta syyhy on yleistä laitosoloissa. Kontakteja muihin ihmisiin kannattaa välttää, kunnes tartunta on parantunut.

Asiantuntija: ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Martta Jokinen, Ihosairaala.