Kuorsausääni syntyy yleensä pääosin nielussa. Jos ylähengitystiet ovat ahtautuneet, ilma kulkee normaalia kapeammista raoista. Tällöin kudokset, kuten pehmeä suulaki ja nielun sivuseinämät, alkavat värähdellä ja heilua, mikä kuuluu kuorsauksena.

Joskus ääniherkkä puoliso voi kuitenkin tulkita normaalin hengitysäänen kuorsaukseksi. Siksi kuorsausta kannattaakin nauhoittaa.

Selällään nukkuminen voimistaa kuorsaamista. Silloin kielen tyvi saattaa painua nieluun ja ahtauttaa sitä. Selällään kierähtämistä nukkuessa voi estää erilaisilla nikseillä, kuten yöpaitaan kiinnitetyllä tennispallolla tai vyöllä.

Pahimmillaan kuorsaus on yleensä syvässä unessa, kun lihakset rentoutuvat. Siihen voi liittyä myös uniapneaa, jolle ovat ominaisia hengityskatkokset ja jopa veren happipitoisuuden lasku.

Huolehdi säännöllisestä elämänrytmistä. Väsymys lisää kuorsausta ja heikentää unen laatua. Kolmivuorotyöläiset tai muuten paljon valvovat nukkuvat usein hyvin sikeästi sänkyyn kellahdettuaan, jolloin kuorsaus lisääntyy. Saman saavat aikaan pienikin yömyssy sekä unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet.

Lihavuudessa rasvaa kertyy myös nielun ympärille, mikä pahentaa tukkoisuutta, ylähengitysteiden ahtautta ja kuorsausta. Jo pienen painonpudotuksen on todettu helpottavan kuorsausta ja uniapneaa. Myös tupakoinnin lopettaminen voi helpottaa kuorsausta, sillä tupakansavu ärsyttää ylähengitysteiden limakalvoja ja aiheuttaa kroonista sivuontelotulehdusta.

Nenän tukkoisuuteen voi tottua kuin varkain, mutta se heikentää unen laatua. Tukkoinen nenä muuttaa äänen usein nasaaliseksi ja ruokkii kuorsausta. Suuhengitys lisääntyy, ja nielu painuu helpommin tukkoon.

Nenän ja sivuonteloiden limakalvo erittää typpioksidikaasua, joka on tärkeää keuhkojen toiminnalle. Arvellaan, että typpioksidilla voi olla merkitystä myös nielun lihasten jänteyteen, spontaaniin hengitykseen ja unen säätelyyn.

Pitkäaikaiseen nuhaan ja nenän tukkoisuuteen käytettävät kortisonisuihkeet hoitavat limakalvoissa kytevää tulehdusta ja lievittävät tukkoisuutta ja turvotusta. Niitä pitää käyttää pitkään, mutta annosta voi säädellä nuhan vaikeusasteen mukaan. Kortisonisuihkeet pitää erottaa avaavista suihkeista, joihin moni saattaa epätoivoissaan tarttua. Avaavat suihkeet supistavat nenän limakalvon verisuonia ja alkuun lievittävät turvotusta. Lopulta tukkoisuus kuitenkin yltyy, eikä nenä enää ”pysy auki” ilman avaavia suihkeita. Niitä ei tulisikaan käyttää pitkään, mieluiten ei lainkaan.

Yksi tukkoisuuden rakenteellinen syy on nenän väliseinän vinous, erityisesti jos vinoutta on nenän kapeimmassa kohdassa, valvula-alueella. Väliseinän merkittävän vinouden voi todeta itsekin tunnustelemalla molempien sierainten kautta peukalolla ja etusormella, onko rustolevy suora vai vino.

Nenän etuosan rakenteellista tukkoisuutta helpottavat sierainten laajentajat. Nenän kärjen yläpuolelle laitettava laastari tai sieraimiin asetettavat pehmeät silikonirenkaat nostavat nenän sivuseiniä ylöspäin ja parantavat nenähengitystä.

Kuorsaukseen on kehitetty monenmoisia apuvälineitä. Markkinoilla on esimerkiksi nielusumutteita ja imeskelytabletteja, jotka kiinteyttävät ja kosteuttavat nielua.

Tärkeä hoitomuoto on kuorsauskisko. Se vetää alaleukaa ja kieltä vähän eteenpäin, jolloin kielen tyvi ei pääse ahtauttamaan nielua niin herkästi. Kuorsauskiskoja saa apteekista, mutta oman purennan mukaan hammashuollossa valmistettu koje on toki parempi.

Etenkin lapsilla kuorsausta voivat aiheuttaa kookkaat nielurisat tai iso kitarisa. Vanhempien kannattaa ajoittain kuunnella, onko lapsen hengitys nukkuessa vaikeutunut. Silloin auttaa kitarisan poisto tai nielurisoja pienentävä leikkaus. Suurten nielurisojen poisto voi olla hyvä apu kuorsaukseen myös aikuisella. Kuorsauspaine venyttää usein näkyvästi nielun kudoksia.

Jos muut hoitokeinot eivät auta kuorsausta aiheuttavaan tukkoisuuteen, voidaan turvautua kirurgiaan. Esimerkiksi nenän vinon väliseinämän etuosa voidaan suoristaa. Pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen pääoire on nenän tukkoisuus. Silloin leikkauksella pyritään avaamaan sivuonteloiden tukkeutuneita ulosvirtauskanavia ja poistamaan mahdollisia limakalvopullistumia. Pitkäaikaista nenätulehdusta tai kuorsausta ei kuitenkaan mikään leikkaus poista takuuvarmasti.

Asiantuntija: korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Matti Penttilä, Terveystalo.