Saatko siitepölykaudella allergiaoireita tuoreista kasviksista tai hedelmistä? Näin tunnistat ristiallergian ja lievität vaivaa – Viisi vinkkiä
Ristiallergia
Saatko siitepölykaudella allergiaoireita tuoreista kasviksista tai hedelmistä? Näin tunnistat ristiallergian ja lievität vaivaa – Viisi vinkkiä
Jos omena tai porkkana kutittaa kurkkua erityisesti siitepölyaikaan, kyse voi olla ristiallergiasta. Silloin kasvisten ja hedelmien kypsentäminen saattaa viedä oireet.

1. Suuta ja nielua kutittaa

Joidenkin kasvisten, hedelmien ja pähkinöiden proteiinien rakenne on samankaltainen kuin siitepölyllä. Elimistö ei tunnista eroa ja luulee, että suussa on siitepölyä. Siksi pujoallergiset voivat saada oireita esimerkiksi mausteista ja heinäallergikot viljoista, mutta pääsääntöisesti ristiallergia liittyy koivuallergiaan. Myös lateksi- eli luonnonkumiallergiaan voi liittyä ristiallergiaa.

Oireita aiheuttavat tutut hedelmät, kuten tuore omena, päärynä, kiivi, kirsikka, viinirypäle, luumu, persikka ja nektariini, sekä juureksista selleri, peruna ja porkkana, monelle myös hasselpähkinä. Jotkut oireilevat inkivääristä, kanelista, kuminasta tai sinapista. Joskus oireita voi lietsoa jo kosketus juurekseen, esimerkiksi raakojen perunoiden tai porkkanoiden kuoriminen. Yksilöllistä vaihtelua on paljon.

Oireet ovat ikäviä ja epämiellyttäviä, mutta menevät usein nopeasti ohi. Huulet voivat turvota, limakalvot kutista ja turvota. Silmät voivat reagoida varsinkin, jos on käsitellyt ruokaa ja koskettaa vahingossa kädellä silmiään. Toisin kuin jotkin ruoka-aineallergiat, ristiallergia ei ole koskaan hengenvaarallinen.

Osalla ristiallergian ja muidenkin allergioiden oireet saattavat laantua iän myötä, sillä vastustuskyky ole vanhempana enää yhtä ärhäkkä kuin nuorena. Kaikilla oireet eivät kuitenkaan iän myötä helpotu, ja allergisoitua voi myös iäkkäänä. Ristiallergiaoireet ovat voimakkaimmillaan yleensä siitepölykaudella. Vaikka keväällä ei voisi syödä tiettyjä kasviksia, hedelmiä tai pähkinöitä, allergiakauden jälkeen ne eivät välttämättä aiheuta oireita. Jos siitepölykausi on tavallista helpompi, myös ristiallergia voi olla lievempi.

Allergialääkkeet saattavat helpottaa ristiallergiaa, mutta eivät aina. Vaikka siitepölyallergia pysyisi hyvin kurissa lääkkeillä, ristiallergia voi silti lyödä läpi. Sama pätee siedätyshoitoon.

2. Kypsennä ja pakasta

Ristiallergiaa aiheuttavien kasvisten ja hedelmien proteiinirakenne muuttuu kypsentämisen ja pakastamisen aikana. Vaikka omenaa ei voisi syödä raakana, niin esimerkiksi hillona, soseena tai mehuna se saattaa sopia. Kypsentäminen tai muu käsittely ei kuitenkaan vaikuta sellerin, pähkinöiden tai mantelien proteiinirakenteeseen, joten ne voivat aiheuttaa oireita myös kypsennettynä.

Usein ajatellaan, että kasvikset pitäisi syödä aina raakana, mutta ne ovat hyvää ruokaa myös kypsennettynä. Esimerkiksi porkkanoita voi höyryttää, keittää tai paahtaa öljytilkassa pannulla. Jotkut ristiallergiset pystyvät syömään porkkanaraastetta, jos se on ollut hetken ilman kanssa tekemisissä. Aina ruokaa ei tarvitse käsitellä läpikypsäksi. Kasviksia voi myös pakastaa, mutta monien rakenne kärsii pakkasessa ikävästi.

Mausteiden käyttömäärät ovat pieniä, joten ongelmat ovat harvoin kovin hankalia. Jos jokin mauste aiheuttaa voimakkaita oireita keväisin, on järkevää välttää sitä silloin.

3. Kokeile vaihtoehtoja

Myös hedelmälajikkeissa on eroja. Esimerkiksi jotkin omenalajikkeet voivat aiheuttaa voimakkaita oireita, mutta toiset eivät juuri mitään. Kotimaiset omenat sopivat monelle ulkomaisia paremmin. Merkitystä voi olla silläkin, että kotimaisia omenoita saa lähinnä loppukesästä, jolloin koivun siitepölykausi on ohi. Kannattaa kokeilla eri lajeja ja lajikkeita. Hedelmä- ja vihannesosastot pursuavat vaihtoehtoja. Jos tuntuu, ettei mikään hedelmä kokeiluista huolimatta oikein sovi, voi syödä kotimaisia marjoja.

4. Älä karsi turhaan

Ruokavaliota ei kannata karsia turhaan tai varmuuden vuoksi. Se heikentää elämänlaatua ja voi pahimmillaan altistaa ravintoainepuutoksille ja syömishäiriöille.

5. Juttele lääkärin kanssa

Ristiallergia voi puhjeta jopa vuosia myöhemmin kuin siitepölyallergia. Perusallergiatesteillä, kuten Prick-testeillä eli ihopistokokeilla, ei pystytä erottamaan, onko kyse ristiallergiasta vai varsinaisesta ruoka-aineallergiasta.

Kun nielua alkaa kutittaa, mieleen saattaa nousta ajatus, että kyse on jostain vakavasta. Oireilua on helpompi sietää, kun tietää, että se liittyy ristiallergiaan. Jos ei ole varma, kärsiikö ristiallergiasta vai mahdollisesti hengenvaarallisesta ruoka-aineallergiasta, kannattaa ehdottomasti käydä lääkärin vastaanotolla ja selvittää, kummasta on kyse. Erityisesti jos oireet tuntuvat poikkeuksellisen voimakkailta, ei voi tuudittautua ajatukseen, että kyseessä on vain ristiallergia.

Asiantuntija: Asiantuntija Katariina Ijäs, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry.

Kommentoi »