Allergia on kuin kehon väärä hälytys. Siinä elimistö luulee siitepölyä vaaralliseksi ja yrittää torjua pahalaisen. Siksi se lähettää nenän ja silmien limakalvoille välittäjäaineita ja valkosoluja taistelemaan kuvittelemaansa vaaraa vastaan. Myös suun ja nielun limakalvot voivat reagoida. Seuraukset ovat ihmiselle ikäviä: silmät vuotavat, aivastuttaa ja kurkkua kutittaa.

Suomalaiset aikuiset ovat useimmiten allergisia koivun siitepölylle. Joka viides meistä saa siitä oireita. Koivun lisäksi herkistyä voi myös muiden lehtipuiden, heinien ja pujon siitepölylle.

Hyvä uutinen on, että siitepölyallergia on lähinnä epämiellyttävä. Se ei johda elimistön vaaralliseen yleisreaktioon, anafylaktiseen sokkiin. Oireet voivat kuitenkin haitata elämänlaatua siitepölykaudella. Jatkuvasti flunssainen olo on ikävää, ja hoitamaton allergia saattaa myös väsyttää.

Vaikka siitepölyallergia ei itsessään ole vaarallinen, se kannattaa hoitaa. Jos perimässä on taipumus astmaan, hoitamaton allergia voi laukaista sen. Siitepöly saattaa aiheuttaa allergisen tulehduksen astmaatikon keuhkoputken limakalvoille. Se voi myös pahentaa astman oireita.

Astma taas on vakava sairaus, joka voi muuttaa keuhkoputkia pysyvästi.

Useimmat sairastuvat siitepölyallergiaan lapsuudessa, mutta se voi alkaa myös myöhemmin. On kuitenkin melko harvinaista, että allergiaoireet tulevat vasta aikuisena. Jos näin käy, ihminen on luultavasti herkistynyt siitepölylle jo aiemmin. Oireet ovat saattaneet olla niin vähäisiä, ettei niihin ole kiinnittänyt huomiota.

Miksi oireet pahenevat joillain iän myötä? Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta oma terveys vaikuttaa. Jos astma on huonossa tasapainossa, myös siitepölyallergian oireet voivat olla tavallista pahemmat. Kausia on myös erilaisia: yhtenä keväänä koivu kukkii maltillisesti, toisena ilma on täynnä siitepölyä.

Usein ikä tekee myös hyvää allergialle. Elimistön sietokyky voi kehittyä vuosien myötä ja oireet vähentyä tai hävitä kokonaan. Jos on lapsena ollut allerginen siitepölylle, ei siis välttämättä oireile enää aikuisena.

Allergian syntymiseen vaikuttaa perimä. Toisilla ihmisillä on taipumus allergioihin ja toisilla ei. Sille ei voi mitään. Geenien lisäksi liian puhdas ympäristö voi lisätä lasten allergioiden riskiä. Elimistö oppii nimittäin puolustautumaan erilaisia mikrobeja ja taudinaiheuttajia vastaan, kun se kohtaa niitä monipuolisesti.

Jos mikrobit on putsattu kotoa pois eikä elimistö saa taistella niitä vastaan luonnossakaan, keho voi tylsistyä. Silloin se saattaa alkaa reagoida vaarattomiin asioihin, kuten siitepölyyn. Siksi lapset kannattaa viedä maalle ja metsään, eikä kotia ole hyvä puhdistaa lattiasta kattoon jatkuvasti. Imettäminenkin ehkäisee allergioita.

Aikuisena mikrobikylpy ei valitettavasti enää tepsi, joten moppiin voi huoleti tarttua. Tupakka kannattaa kuitenkin tumpata, sillä se pahentaa hengitystieoireita. Allergia ei ole riippuvainen elintavoista. Siltä ei siis voi välttyä pistämällä elintavat ruotuun.

Erityisesti koivun siitepölyallergiaan liittyy usein ristiallergia. Silloin elimistö reagoi sellaisiin raakoihin kasviksiin ja hedelmiin, joiden proteiinirakenne muistuttaa koivun proteiinia. Keho siis erehtyy luulemaan kasvista siitepölyksi.

Oireita voi saada monista raaoista kasviksista, kuten omenasta, perunasta, porkkanasta, paprikasta, tomaatista, kiivistä, luumusta, päärynästä ja persikasta. Jotkut saavat oireita mausteista: kanelista, kuminasta, inkivääristä, pippureista, kurkumasta tai sinapista. Pähkinöistä ja manteleista voi myös tulla oireita.

Ristiallergian oireet tuntuvat yleensä nielun ja suun alueella: suuta voi pistellä, nielun limakalvot turvota ja kasvojen sekä kaulan iho kutista. Ristiallergia ei ole varsinaisesti ruoka-allergia, eikä se ole lähes koskaan vaarallinen. Näitä kasviksia voi syödä, jos oireita ei ole tai niitä sietää.

Apteekista saa allergialääkkeitä eli antihistamiinia, kortisoninenäsuihkeita ja silmätippoja ilman reseptiä. Niitä voi kokeilla itsenäisesti.

Jos lääkkeet auttavat eikä olo ole kovin tukala, lääkäriin ei tarvitse suunnata. Reseptillä tosin saa samoja lääkkeitä edullisemmin ja isommissa pakkauksissa.

Monet allergialääkkeet kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen siitepölykautta, jotta niistä saa parhaan avun. Kannattaa seurata siitepölytiedotteita esimerkiksi norkko.fi-palvelusta.

Antihistamiinin aloituksesta on kahta ohjetta. Ensimmäisen mukaan se kannattaa aloittaa viikko pari ennen siitepölykautta. Toisen mukaan riittää, että antihistamiinin aloittaa, kun oireet alkavat. Nenäsuihketta kannattaa suihkuttaa jo muutama päivä etukäteen. Silmätipoista osa vaikuttaa nopeasti, osa muutamissa päivissä.

Antihistamiineilla on hieman huono maine. Ihmiset reagoivat niihin eri lailla, ja varsinkin vanhemmat lääkkeet saattavat väsyttää osaa. On kuitenkin paljon erilaisia antihistamiineja, ja jos valmiste alkaa ramaista, sitä voi vaihtaa. Lääkkeet ovat myös kehittyneet. Uuden polven antihistamiinit eivät joko väsytä tai ainakin olo on pirteämpi. Uusia lääkkeitä ovat esimerkiksi ebastiini, desloratadiini, loratadiini, feksofenadiinihydrokloridi ja levosetiritsiini.

Jos siitepölyallergian oireet ovat vaikeat ja allergia häiritsee elämää, apu voi löytyä siedätyshoidosta. Sitä saa koivuun ja timoteihin.

Siedätyshoidon idea on, että elimistö totutetaan vähitellen allergian aiheuttajaan. Ennen sen aloittamista onkin selvitettävä tarkkaan, mille on allerginen. Se selviää allergiatestillä. Useimmiten siedätystä annetaan yhteen siitepölyyn kerrallaan. Koivusiedätys auttaa kuitenkin myös muihin lehtipuihin, kuten leppään, mutta ei heiniin.

Hoito kestää tyypillisesti kolme vuotta, eli siihen on sitouduttava pitkäksi aikaa. Se aloitetaan vasta siitepölykauden jälkeen. Muuten siitepölyä saisi tuplasti ja oireet voisivat olla ikäviä.

Siedätyshoitoa annetaan pistoksina terveydenhuollossa. Pistoksia pitää ottaa kerran viikossa, sitten harvemmin. Nykyisin olemassa on myös tablettihoito. Se helpottaa, koska tabletti otetaan kotona. Se on otettava joka päivä kolmen vuoden ajan.

Siedätyshoito auttaa monia allergisia. Tulos ei kuitenkaan ole välttämättä pysyvä. Hoidon voi joutua uusimaan, jos oireet palaavat.

Siitepölyallergian ei tiedetä altistavan korona­virukselle tai vaikealle covid-19-taudille. Ikävät allergiaoireet eivät kuitenkaan helpota koronaan sairastuneen oloa: kun olo on muutenkin heikko, ylimääräiset hengitystieoireet tekevät siitä entistä kurjemman. Korona-aikana onkin tärkeää hoitaa hengitystiesairauksia huolellisesti.

Asiantuntijat: Husin Iho- ja allergiasairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Hilkka Viitanen ja Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikko.