Neuvostoliiton aikana perustetun Ämarin lentotukikohdan lähelle harva eksyy. Tänne Ämariin 40 kilometrin päähän Tallinnasta saavutaan vain tarkoituksella. Hyvä syy löytää paikka on Ämarin kylän ja lentokentän hautausmaa. Neuvostoliiton armeijan sankarilentäjät ovat saaneet omalaatuiset muistomerkit. Pilotit on haudattu heidän lentämiensä konemallien pyrstöjen alle. Lentotukikohtaan johtavan tien varrella sijaitseva hautausmaa tuntuu yhtä aikaa epätodelliselta kuin arkirealistiselta. Kauhtuneiden kukkien äärelle on venäläiseen tapaan laskettu puoliksi juotu vodkalasi.

Ämarin kylä, tie 178, Vasalemma

Hiidenmaan kyljessä sijaitsevan pienen Kassarin saaren keskellä on puinen tupa. Täällä suomalainen kirjailija Aino Kallas kirjoitti 1920-luvun lopulla mestarillisen Sudenmorsian-romaaninsa. Intohimoinen kirja ihmissusineen pohjaa kansantaruun ja Kallaksen rakkauteen Eino Leinoon. Museossa on yleensä ovet auki, kuten Hiidenmaalla usein. Kallaksen pihakeinussa voi istuskella ja katsella villiintynyttä kasvistoa. Ja miettiä, missä vironsudet juoksevat nyt.

Kassarin kylä, Hiidenmaa

Haaveiletko Venetsian-lomasta, jossa olisi kiinnostavaa rosoa? Lähde Kulguun, Itä-Vironmaan omaan kanavien valtakuntaan. Kulgu on alue Viron kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Narvassa. Vaikka alkuperäinen Venetsiakin on aika rapistunut, Kulgun neuvostorealismi on paljon karumpaa. Sitä ei ehkä kukaan kutsuisi kovin romanttiseksi. Vanhaan satamaan rakennettu narvalaisten lomamökkien saaristo on kummallinen lajitelma katettuja venäläisiä vajoja, piskuisia mökkejä, heikosti kyhättyjä grillikatoksia ja loputtomasti laitureita. Kaiken betonin, aaltopellin, sähköjohtojen ja villien kukkaistutusten keskeltä löytyy jotain hyvin aitoa ja lämminhenkistä. Ei ihme, että narvalaisetkin etsivät täältä vastapainoa arkeensa.

Narvan kaupunki sijaitsee Viron itäisellä rajaseudulla

Viron vanhin edelleen toimiva elokuvateatteri Kino Sõprus sijaitsee Tallinnan vanhankaupungin keskustassa mahtipontisen kivifasadin takana. Eurooppalaisia taide-elokuvia näyttävän Sõpruksen sali on Aki Kaurismäen elokuvista tunnetun lavastaja Markku Pätilän restauroima. Upeassa salissa voi myös katsoa elokuvaa baarin puolelta ja nauttia virolaisia pienpanimo-oluita tai värikkään drinkin. Sõprus aloitti toimintansa stalinismin ajan päätyttyä vuonna 1955 kolmisalisena kompleksina. Silloin siellä kävi jopa 6 000–7 000 katsojaa päivittäin. Nyt vain yksi saleista on käytössä, muut kuuluvat kasinolle ja yökerholle.

Vana-Posti 8, Tallinna

Haran sukellusvenetukikohta rakennettiin Neuvostoliiton armeijan toimesta vuosina 1956–1958. Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen paikka hylättiin. Nyt rakennuksista on jäljellä vain karut rauniot. Betonista revittyjä tukirautoja, sortuneita portaita, graffiteja, kattojen päälle kasvanutta ruohoa. Alle kilometrin päässä on pieni Virven kalastajakylä, jonka puiset rakennukset uhmaavat Suomenlahden tuulia. Ainoat ihmiset, joita tukikohdassa näkee, ovat vaitonaisina onkiensa äärellä istuvia kalamiehiä. Tukikohta sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta Lahemaan kansallispuistossa, jossa on tutkittavaksi niin luontoa kuin kartanoita.

Loksan, Virven ja Haran kylät, Lahemaa

Vuonna 1928 valmistunut Kalamajassa sijaitseva Kalma Saun on Tallinnan vanhin julkinen sauna. Sen art deco -arkkitehtuuriin jokainen ohikulkeva kiinnittää huomionsa. Kalma Saunaan voi tuoda mukanaan omat eväät ja istuskella neuvostohenkisissä vilvoittelutiloissa niitä nauttien. Asiakkaat ovat pääasiassa paikallisia omine saunahattuineen ja perinteineen, joten varaudu keskustelemaan viroksi tai venäjäksi Kalamajan kaupunginosan kehityksestä, seuraavista vaaleista tai saunavihtaperinteistä. Kalmassa kannattaakin käyttää saunan omia perinteisiä koivuvihtoja, ja uusi saunatuttu voi tarjota vaikka kilu- eli kilohailivoileipää. Saunottuaan voi piipahtaa mukavassa kulttuuribaari-kahvilassa Topsissa parin sadan metrin päässä.

Hinta 9–10 e/hlö. Vana Kalamaja 9A, Tallinna

Jännittävän historian omaava Naissaari on lyhyen laivamatkan päässä Tallinnan Kalasatamasta. Neuvostoliiton ja tsaarin Venäjän aikoina saari toimi sotilastukikohtana, Pietarin puolustuslinjan lukkona. Sen avulla maa saattoi sulkea Suomenlahden pohjukan miinoilla ja tykistöllään. Saari oli vuosikymmeniä ankarasti suljettu muilta kävijöiltä. Naissaaren outo piirre on se, että vaikka se on kooltaan alle 20 neliö kilometriä, sillä on ollut oma rautatie. Miinan kuljetukseen rakennettuun rautatiehen, bunkkereihin ja räjäytettyihin tykistöpattereihin voi tutustua oppaan kanssa tai yksin. Luonnonkaunista hiekka rantaa ja metsää saarella riittää myös.

Laivaliput saareen saa Tallinnan Kalasatamasta Linda Linen terminaalin lähistöltä

Patarei oli alkujaan tsaari Nikolai I:n merilinnoitus, joka muutettiin ensin kasarmiksi ja lopulta vankilaksi. Viimeksi paikka on toiminut aavemaisena vankilamuseona, jonka kohtalo on rapistumisen takia nyt epävarma. Täällä ei voi olla miettimättä, millaisia KGB:n vainoamien vankien ääniä on aikoinaan kantautunut ulos pienten sellien pienenpienistä ikkunahalkeamista. Vankilamuseon rannasta löytyy kesäkaudella toisenlaista tunnelmaa. Sinne on perustettu karibialaista rantabaaria ja vankilan kahvilaa yhdistelevä Patarei kohvik, joka luontuu hyvin trendikkään Kalamajan kävijäkunnalle. Maistele tuoreita hedelmädrinkkejä kultahiekalla, jonka ympäriltä löytyy niin piikkilanka-aitaa kuin jylhää linnanmuuria. Katsele suomenlaivoja ja mieti maailmanmenoa.

Kalaranna 2a, Tallinna, suljetun vankilan rannassa

Miten olisi päivä rannalla – mutta todella erilaisella rannalla? Kolmen vartin ajomatkan päässä Tallinnasta sijaitseva Rummun avolouhos on aidosti huikea rantakohde. Pohjavedellä täyttynyt louhos tarjoaa hämmästyttävän kirkkaat sukellusvedet, ja maasta ylös kaivettu hiekka on hienoa kuin Saharassa. Neuvostoaikana louhoksen yhteydessä toimineen vankilan vangit kaivoivat maahan valtavan avolouhoksen ja kasasivat arvomineraalien päällä olleen hiekan viereen dyyneiksi. Kun työt loppuivat ja vesipumput sammutettiin, pohjavesi valtasi louhitun tilan nopeasti. Huoltorakennukset ja kaivinkoneet jäivät veden alle. Tuloksena on yksi Viron hämmästyttävimpiä paikkoja. Alueella ei ole palveluja, mutta Rummun kylässä on kauppa. Virallisesti alueella uimista on rajoitettu, mutta jotkin yritykset ovat järjestäneet tänne myös sukellusretkiä.

Rummu Karjäär, Vasalemman kunta

Tallinnan luoteisessa venäläiskaupungin osassa Koplissa on syyskuun alussa omat sipulifestivaalit. Koplin koulun pihalla järjestettävä tapahtuma kerää yhteen merkittävimmät ja sympaattisimmat sipulinmyyjät ympäri Viroa. Suosituimmat kojut ovat Peipsijärven sipulia myyvät ”vanhauskoisten” venäläisten kojut sekä uusinta terveysvillitystä, mustaa valkosipulia, myyvät terveyskaupat. Festivaalilla esiintyy koko Viron tuntemia artisteja: lavalla voi olla esimerkiksi euro viisuvoittaja Tanel Padar.

Kopli Suvelõpufestival, Tallinna

Pitkän, yksinäisen metsätien jälkeen ilmestyy näkyviin pieni taajama kuin autiokaupunki. Koirat haukkuvat, vanha mies rakentaa vajaa vanhan kivitalonsa pihassa. Kauniit stalininaikaista uusklassismia edustavat talot ovat murentuneet muutaman asutun talon vieressä. Aikanaan parituhatta kaivostöihin pakotettua saksalaista sotavankia majoittanut Viivikonnan kunta tyhjentyi 1970-luvulla, kun kaivos suljettiin. Nyt se on metsän keskelle jäänyt lähiö Kohtla-Järven neuvostoklassisessa kaupungissa. Asukkaita on vajaat sata, mutta paikka voi tuntua lähes asumattomalta. Viivikonna on viehättävän jännittävä näky kivikouluineen ja rähjäisine minibulevardeineen.

Kohtla-Järven kaupunki, Itäinen Virunmaa