Pakurin terveysvaikutuksia tutkitaan. Vielä niistä ei ole kliinistä ja tarpeeksi pitkäkestoista tutkimusta, jossa terveysvaikutukset olisi todettu aukottomasti. Siksi pakuria ei saa myydä terveysväittämillä.

Pakurikääpä ei ole varsinaisesti kääpä, vaan se on pakurikäävän aiheuttama kasvannainen. Ennen kuin röpelöinen muodostelma kasvaa puuhun, siinä on ollut vuosia havaittavissa mustanpuhuvia pakureita eli epämuodostumia. Pakurikääpä on lehtipuita lahottava sieni.

Pakurilla on pitkät perinteet kansanlääkkeenä Japanissa, Koreassa, Pohjois-Euroopassa, Venäjällä, Puolassa ja Baltian maissa. Siitä on valmistettu lääkinnällisiin tarkoituksiin teetä sekä pula-aikoina kahvinkorviketta.

Yleisimmin pakurikääpää esiintyy sekä elävissä että kuolleissa hies- ja rauduskoivuissa. Harvinaisempia ovat pakurit, jotka kasvavat pyökissä, saarnissa, pihlajassa, raidassa sekä harmaa- ja tervalepässä.

Kasvia voi kerätä ympäri vuoden. Pakuria kannattaa kerätä heinäkuun alun ja marraskuun lopun välillä tai keväällä heti lunten sulamisen jälkeen. Talvella jäisiä pakureita voi olla vaikeaa irroittaa ilman, että puu vahingoittuu.

Pakurien kerääminen puiden rungoista ei ole jokamiehenoikeus. Keräämiseen on pyydettävä lupa metsänomistajalta.

Lähde: mm. Arkiset Aromit ry