Mihin suuntaan matkailutrendit ovat kehittymässä?
– Matkailu Aasiasta kasvaa nopeimmin, ja kiinalaiset alkavat olla merkittävä matkailijaryhmä lähes kaikissa merkittävissä kohteissa. Intialaiset on seuraava kasvava ryhmä.
Jakamistalouden merkitys nousee. Esimerkiksi Helsingissä arvioidaan joka viidennen yöpymisen tulevan Airbnb:n kautta. Matkaketjujen merkitys nousee eli yksi verkosta (mobiililaitteella) ostettava lippu voisi kattaa kaikki kuljetukset kotiovelta hotellin ovelle, eikä tarvita erillistä lentolippua ja taksimaksua.
Suosituimmat matkakohteet ovat aika tukossa. Tällöin kakkoskaupunkien asema voisi parantua.
Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden uskotaan tulevan osaksi matkailukokemusta. Miten? Aika näyttää!
Hyvinvointimatkailuun uskotaan nyt myös vahvasti.
Missä vaiheessa matkailijamäärät saavuttavat katon – esimerkiksi Barcelonassa ja Amsterdamissa ollaan jo kyllästyneitä turisteihin?
– Suurin osa kohteista tavoittelee edelleen kasvua. On totta, että suosituimmissa kohteissa on syntynyt ongelmia hallitsemattoman kasvun seurauksena. Ongelmat liittyvät osittain jakamistalouteen.
Hotellien rakentamista säädellään kaavoituksella, Airbnb:tä usein ei millään. Tosin sille on viime aikoina asetettu rajoituksia joissain kaupungeissa. Niitä tulee varmasti lisää. Lisäksi asuntojen käyttötarkoitusta tullaan säätelemään entistä enemmän.
Myös kausiluonteisuus aiheuttaa ruuhkaisuutta. Suuri osa matkailijoista haluaa kokea kohteen samaan aikaan. Resursseja tulisi hyödyntää tasaisemmin. Kausiluonteisuuden vähentäminen on yksi keino taistella liikaturismia vastaan.
Ilmastomuutoksen takia puhutaan lentomatkailun isosta hiilijalanjäljestä. Miten tämä vaikuttaa lähivuosikymmenten turismiin ja tapoihin matkustaa?
– Lentoliikenteen osuus hiilijalanjäljestä lienee 2–5 prosenttia laskentatavasta riippuen. Ongelman siitä tekee se, että lentoliikenne on voimakkaassa kasvussa.
Teknologinen kehitys pienentää hiilijalanjälkeä lennettyä lentomailia kohti, mutta lennettyjen mailien kasvu on niin voimakasta, että se kumoaa positiivisen kehityksen.
Sähkölentokone lienee vielä kaukana tulevaisuudessa korvaamassa nykyiset liikennekoneet. Elintason kasvu Aasiassa tulee lisäämään lentomatkustusta myös tulevaisuudessa.
Lentomatkustamisen välttäminen on jossain määrin trendinä, mutta sen vaikutus on kohtuullisen pientä. Itse uskon, että vain verottamalla lentoliikennettä entistä enemmän on mahdollistä vähentää sitä.
Miten suomalaiset saadaan matkailemaan entistä enemmän kotimaassa?
– Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry on itse asiassa jatkamassa Sata syytä lomailla kotimaassa -kampanjaa. Kotimaanmatkailua on mahdollista kasvattaa lisäämällä tiedotusta ja markkinointia kotimaankohteista.
Lähimatkailu on jo jonkinlainen trendi, ja pieni osa matkailijoista saattaa tietoisesti vähentää ulkomaanmatkailua ympäristösyistä.
Vaikka tällaisilla kampanjoilla on merkitystä, ulkomaanmatkailun kasvu kotimaata nopeammin ei ole vain suomalainen trendi vaan yleismaailmallinen. Oma mielipiteeni on, että Kalajoen hiekkasärkät eivät kilpaile Thaimaan-lomien kanssa, vaan ne ovat eri sarjassa.
Jotta ulkomaanmatkailu vähenisi, verotuksen pitäisi muuttua. Lentobensaahan ei juuri veroteta. Ruotsissa on otettu käyttöön lentovero, joka saattaa vaikuttaa lentomatkojen suosioon jonkin verran.
Suomessa halukkuuttaa ottaa vastaava vero käyttöön heikentänee Finnairin asema kv-kilpailussa. Jos kilpailijoilla vastaavaa veroa ei ole, lentojen vähenemisen sijaan vain markkina-asemat muuttuisivat, ja suomalaisetkin oppisivat äkkiä hyödyntämään Tallinnan ja Riian kenttiä.
Miten Suomea kannattaa markkinoida ulkomaille?
– Vastaus lienee, että homma on jo hallussa. Suomen suosio matkakohteena on kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin Euroopan keskiarvo.
Matkailun markkinointi on kehittynyt viime vuosina huomattavasti, se tapahtuu pitkälti verkossa ja kohdennetulle joukolle.
Lapista oppia voi ottaa ainakin siinä, että tuotteet pitää miettiä kohderyhmän ehdoilla. Ne pitää olla helposti ostettavissa, ja saavutettavuuden on oltava kunnossa.
Mitä alueita matkailussa pitäisi mainostaa?
– Vetovoimaisimmat kohteet ovat pääkaupunkiseutu ja Lappi. Lisäksi Järvi-Suomessa matkailu on kasvussa.
Myös saaristoalueella olisi paljon nähtävää, mutta matkailuelinkeino on saaristossa vielä kohtuullisen pienimuotoista.
Kahdella jälkimmäisellä alueella haasteena on ainakin osittain tuotteistaminen. Matkailijoille on epäselvää, mitä pitäisi nähdä ja miksi. Esimerkiksi järvi resurssina tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta matkailijalle voi olla epäselvää, miten järvelle pääsee lomailemaan. Se pitää kertoa matkailijalle markkinoinnin keinoin, ja kohteiden pitää olla helposti saatavilla.
Esimerkiksi Lapissa revontulien katsomisretkiä myydään Rovaniemen keskustassa olevissa toimistoissa.
Millä keinoin kaupunkimatkailua pitäisi lisätä?
– Kaupunkitarjontaa on paljon, ja kilpailu matkailijoista on kovaa. Kaikki kaupungit eivät voi olla vetovoimaisia matkakohteita, mutta erityisesti erilaisilla tapahtumilla kysyntää voidaan lisätä. Tapahtuman itsessään ei tarvitse olla erityinen. Esimerkiksi nappulaurheilulla voidaan saada viikonlopuksi hotellit täyteen.
Saavutettavuus on keskeistä. Esimerkiksi Tampereella Ryanairin lennoilla on ollut merkitystä.
Mistä maista Suomeen tulee tällä hetkellä eniten ulkomaisia turisteja?
– Venäjältä tulevat yhä edelleen suurimmat matkailijavirrat, ja kiinalaisten määrä on nopeimmassa kasvussa. Rovaniemellä he ovat jo suurin ryhmä, mutta eivät koko Lapissa.
Saksalaiset, britit, virolaiset ja ruotsalaiset ovat myös merkittävä ryhmiä. Osuudet vaihtelevat saavutettavuuden mukaan eri alueilla.
Turussa ruotsalaiset on merkittävin ryhmä, Savonlinnassa heitä ei monta näe!
Tilastokeskuksen julkaisu on nimeltään Majoitustilasto. Siihen on vapaa pääsy.
Miten kansallispuistomme kestävät yhä lisääntyvät matkailijamäärät?
– On selvää, että kansallispuistoilla on tietty raja, jonka ylittävää kulutusta ne eivät kestä. Ongelmat ovat olleet ainakin vielä paikallisia, mutta tulevaisuudessa joudutaan keskustelemaan rajoista.
Ulkomailla joillekin alueille on asetettu päivittäinen enimmäismäärä, minkä jälkeen alueelle ei enää päästetä väkeä. Nähdäänkö tällaisia ratkaisuja joskus Suomessa, se jää nähtäväksi. Siihen asti esimerkiksi hyvällä suunnittelulla, viitoituksella ja vaikkapa poluilla voidaan ohjata matkailijan käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
