Ähtärin pandat ja Tuurin kyläkauppa vetävät matkailijoita Pohjanmaalle
Matkailu
Ähtärin pandat ja Tuurin kyläkauppa vetävät matkailijoita Pohjanmaalle
Ähtärin eläinpuiston pandat Lumi ja Pyry asustelevat puolen tunnin ajomatkan päässä Tuurin kyläkaupasta.
5.5.2018
 |
Apu

Juusa Keski-Huikku, 6, ja viisivuotias kaverinsa Anni Saarela kirmaavat innoissaan Pandataloon. Kumpi ehtii ensimmäisenä näkemään Pyryn tai Lumen?

– Tätä päivää on suunniteltu ja odotettu pitkään, Juusan äiti Miia Kriikkula kertoo.

Annin äiti Mira Hakala myöntää vieressä, että ajomatka Jurvasta Ähtäriin sujui pandajuttujen säestämänä.

– Varta vasten tulimme koko päiväksi, ja halusimme nähdä pandat ennen kesän ruuhka-aikoja, Kriikkula ja Hakala kertovat.

Jurvalaisen Anni Saarelan, 5, suosikki on panda Lumi. Anni tuli Ähtäriin äitinsä Mira Hakalan sekä Juusa Keski-Huikun ja Miia Kriikkulan kanssa.

Pandat syövät päivässä 15-30 kiloa bambua

Pandahoitaja Anna Palmroth vastaa pandoja herkeämättä ihastelevien Juusan ja Annin kysymyksiin.

– Poika Pyry on nelivuotias ja painaa 118 kiloa. Lumi-tyttö on kolmevuotias, 107 kiloa painava, Pyryä ujompi ja rauhallisempi, mutta oikein leikkisä, Palmroth selvittää.

Hän kertoo, että Lumi ja Pyry ovat kotiutuneet Ähtäriin hyvin. Ne syövät pääasiassa bambua, jota rahdataan kerran viikossa rekalla Hollannista. Bambun ohessa pandat nauttivat jonkun verran myös omenaa, porkkanaa ja vain niille erityisesti valmistettua pandakakkua, joka muistuttaa leipää.

– Bambua ne syövät 15–30 kiloa päivässä. Tarjolla kummallekin on 50–60 kiloa, koska toisista ne syövät vain lehdet, toisista kuorivat vihreän osan pois ja syövät vain keltaisen sisustan, Palmroth kertoo.

Ähtärin Pandatalossa pandat pääsee näkemään hyvin sekä sisältä että ulkoa.

Juusa ja Anni kysyvät, miksi pandoilla on omat kodit. Miksi ne eivät asu yhdessä?

– Pandat asuvat täällä Ähtärissäkin erikseen, koska luonnossakin ne eläisivät erakkoina.

Lumi ja Pyry ovat tietoisia toisistaan, ja niillä on ulkotarhoistaan näköyhteys toisiinsa. Pyry on merkkaillut innokkaasti reviiriään, ja molemmat tutkivat yhä uusia asuinpaikkojaan.

Pandapentuja aikaisintaan vuonna 2019

Pandat hakeutuvat yhteen vain kiima-aikoina. Koska pandojen suojeluohjelmassa aikaisemmin uhanalaisen, nyt vaarantuneeksi luokitellun eläinlajin tarkoitus on saada pandat lisääntymään, myös Ähtärissä Lumi ja Pyry päästetään yhteen sopivassa vaiheessa.

Kolmivuotias Lumi tulee sukukypsäksi aikaisintaan ensi keväänä 2019.

Pentujen syntymäaikaa on vaikea ennakoida. Pennut syntyvät useimmiten loppukesästä tai alkusyksystä, koska luonnossa se on bambun parasta ravinneaikaa.

– Ähtärin pandoille voisi syntyä jälkeläinen aikaisintaan syyskesällä 2019.

Syntyessään pentu on karvaton, silmät kiinni ja painaa noin sata grammaa eli tuhat kertaa vähemmän kuin sadan kilon painoinen emonsa. Pandaemo hoitaa vain yhtä pentua kerrallaan – jos pentuja syntyy kaksi, luonnossa emo hylkäisi toisen ravinnon riittämättömyyden vuoksi.

Tarhaoloissa ihminen hoitaa vuorotellen toista pennuista, ja ne vaihdetaan kahdesta seitsemään päivän välein emon hoitoon, kunnes pennut kolmen neljän kuukauden ikäisinä alkavat itse kävellä ja ovat emolle helpompia hoidettavia.

Ähtärin pandakaksikon geneettinen perimä on jo hävinnyt luonnosta. Siksi on tärkeää, että ne voivat Ähtärissä hyvin. Kiinassa pyritään luonnovaraisen kannan suojeluun, ja myös WWF on siellä työssä mukana. Tarhattuna panda elää yli 30 vuotta.

Pandahoitaja Anna Palmrothille luonnonsuojelullinen näkökulma on erittäin tärkeä.

– Ähtärissä lapset saavat pandoista eläviä muistikuvia. Pandat toimivat oivallisina luonnonsuojelun lähettiläinä seuraaville sukupolville, hän sanoo.

Seinäjoen ja Jyväskylän väliä liikennöivä kiskobussi pysähtyy alle kilometrin päässä Ähtärin eläinpuistosta ja aivan Tuurin kyläkaupan ja hotellin vieressä.

Pandatalo

  • Sijaitsee luonnollisessa yhteydessä eläinpuiston villieläinkierrokselle ja vastapäätä Mesikämmen-hotellia, Hankaveden rannalla.
  • Rakennus maksoi 8,2 miljoonaa. Ruoka- ja ylläpito noin 100 000 euroa/vuosi.
  • Pandat naaras Lumi (syntynyt 20.9.2014) ja uros Pyry (10.7.2013) muuttivat Ähtärin Pandataloon 17.1.2018.
  • Pandat Kiinasta Suomeen 15 vuoden vuokra-ajaksi.
  • Liput: sisäänpääsy ennakkoon ostettuna Pandataloon aikuiset 30 euroa, 3–12-vuotiaat 16 euroa, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Portilta 34/20.
  • Yhdistelmälippu Pandatalo, Ähtäri Zoo ja Farmi: verkosta ostettuna aikuiset 36/ lapset 21 e. Portilta 39/ 24 e.
  • Lippu aktivoituu saapumispäivänä ja on voimassa kaksi peräkkäistä päivää.
  • Vuoden kävijätavoite 280 000. 5.4.2018 myytiin 20 000. lippu.
  • Pandatalossa kahvila-ravintola, wc-tilat ja matkamuistomyymälä.

Ähtärissä samat sääolot kuin Kiinan vuoristossa

Pandat tulivat Ähtäriin Kiinan ja Suomen välisen diplomatian ansiosta.

– Ähtäri on myös ilmastollisesti ihanteellinen seutu pandoille. Täällä on lämmin kesä ja kylmä talvi, aivan kuin pandojen luontaisilla asuinalueilla Kiinan vuoristossa, Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Jonna Pietilä kertoo.

Lumi ja Pyry pääsevät itse valitsemaan, liikkuvatko ulko- vai sisätiloissa. Niiden välinen ovi avautuu sähköisesti pandan niin halutessa.

Pandatalossa olosuhteet on pyritty saamaan Kiinan vuoriston ilmastoa vastaavaksi: sumuttimet puhaltavat kosteutta ja valaistus säädellään pandojen luonnollisten elinseutujen mukaan.

Panda on nopea juoksija

Panda on kuin pehmolelu, lasten suosikki.

– Kyllä se on silti oikea karhu. Pandalla on pitkät kynnet, isot kulmahampaat ja se on nopea juoksija, hyvä kiipeämään ja yllättävän voimakas, Anna Palmroth kuvaa, kun Lumi sopivasti kipuaa ulkotarhansa mäntyyn ja saman tien alas.

Pandat nukkuvat mielellään jopa kymmenen tuntia vuorokaudessa. Paikaksi käy kiipeilylava sisällä tai vastaava ulkona.

– Ne säästävät energiaa, koska sitä on bambussa suhteellisen vähän.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kuvaa kaupunkinsa ”sykkivän pandoille”.

– On ihan hyväksyttävää antaa aikaisemman ilves-logon vaihtua panda-logoksi.

Ähtärin eläinpuisto ZOO

  • Perustettu 17.6.1973. Eläinpuiston ensimmäinen asukas oli Köpi-hirvi.
  • Työntekijöitä 30, kesällä 60.
  • 65 eläinlajia, 300 eläintä.
  • Villieläinkierroksella: karhu, susi, kettu, ilves, hirvi, poro, ahma, majava, mäyrä, näätä, metsäkauris, saukko, lintuja.
  • Pandatalo valmistui tammikuussa 2018.
  • Hotelli Mesikämmen. Kyl­pylä. Luonnonkaunis sijainti Hankaveden rannalla.
  • Kotieläinpiha Farmi. Leirintäalue. Mökkejä.

Ähtärin kaupunki

  • Kaupungiksi 1986.
  • Asukasluku 5 900. Pinta-ala 906 km2.
  • 169 järveä. 1 400 vapaa-ajanasuntoa.
  • Elinkeinorakenne: palvelut 64 %, jalostus 26 %,
  • alkutuotanto 10 %.
  • Mustikkavuoren liikuntakeskus, jossa sekä SM-tason frisbeegolf-rata että perherata.
  • Kohteita: kotiseutumuseo (nähtävää myös lapsille), kansakoulu- ja metsäkoulumuseot, Vääräkosken kartonkitehdasmuseo.
Tuurin kyläkaupan ihmemaailmaan pää­see yhä punaisen maalaistalon kautta. Sininen sisäänkäynti valmistui vuonna 2017.

Ähtäristä Tuurin kyläkauppaan

Matka Ähtäristä länteen Tuurin kyläkaupalle kestää alle puoli tuntia. Kuusi miljoonaa ihmistä vuosittain houkutteleva Tuurin kyläkauppa on kyläkauppias Vesa Keskisen ihmeluomus 500 asukkaan pikkutaajamassa.

Kaupassaan säännöllisesti kulkeva ja asiakkaitaan tapaava Keskinen tapaa leluosastolla pikkuautoja innoissaan tutkivan viisivuotiaan Touko Pyykösen, joka on tullut äitinsä Tiina Pyykösen ja mummonsa Pirjo Kettusen kanssa Pohjois-Karjalan Nurmeksesta asti ostoksille Tuuriin.

Isoon ostoskärryyn on jo kerääntynyt monenlaista.

– Toukolle oli tärkeää päästä leluosastolle, äiti kertoo.

Toukolla on selvä suosikki.

– Tätä ennen minulla ei ole ollut yhtään mustaa pikkuautoa, hän näyttää ostostaan.

Tiina Pyykösen veli asuu lähiseudulla entisessä Lehtimäen kunnassa (Alajärvi), ja vierailun on suunniteltu kestävän kolme yötä. Mahdollisesti Touko vierailee äitinsä ja mummonsa kanssa myös Ähtärissä katsomassa pandat. Ne osuisivat mukavasti kotimatkalle.

Pandat, Ähtärin eläinpuisto ja Tuurin kyläkauppa muodostavat perhelomakohteen, jossa helposti vierähtää vähintään kaksi päivää.

Vesa Keskinen hyödyntää naapuriin muuttaneet pandat.

– Tänä kesänä lahjoitan myös 100 000 ensimmäiselle aikuiselle Pandatalon pääsylipun esittäjälle ilmaisen rannekkeen MiljoonaTivoliin, Keskinen kertoo.

OnnenKenkä-monumentti on toivottanut matkailijat tervetulleiksi Suomen suosituimpaan matkailukohteeseen Tuurin kyläkaupalle 18 vuotta.

Karavaanareiden toivekohde

Majoittuminen järjestyy Ähtärin eläinpuiston alueella hotelli Mesikämmenessä, leirintäalueella ja seudun lomamökeissä.

Tuurin kyläkaupalla palvelee mahtipontinen hotelli OnnenTähti, jonka julkisivu on keltainen. Karavaanarialue Onnelassa on 313 paikkaa.

– Se on ihan sattumaa, eikä tule mielilehteni Aku Ankan auton rekisterinumerosta, kyläkauppias selittää.

Keskisen onneksi kauppapaikka sijaitsee Tuurissa. Tarjolla on siis onnea.

Hotelli OnnenTähden käyttöaste on kesäaikana lähes sata. Karavaanarit viihtyvät Onnelassa. Kaikki Tuuriin tulijat näkevät ensimmäiseksi OnnenKenkä-monumentin.

Keskinen muistuttaa, että hänen valtakuntansa Tuurissa on Suomen suosituin matkailukohde ja kyläkauppansa maan suurin tavaratalo.

– Ihmiset haluavat shoppailla, mutta viihtyä muutenkin, Keskinen tietää.

Menestyksen salaisuus on selvä.

– Sijaintimme on optimaalinen keskellä Suomea, ja täällä on sekä luontoa että tilaa.

Kun lapsiperhe saapuu Tuuriin, ensimmäiseksi ihmetyttää ja pian ihastuttaa kaiken mahtavuus – jopa mahtipontisuus.

– Luin lapsena Guinnessin ennätystenkirjaa, ja jo silloin tajusin, että superlatiivit kiinnostavat. Pitää olla suurin ja ensimmäinen. Kaikki tietävät, kuka oli ensimmäinen ihminen kuussa, mutta harva sen, kuka oli toinen.

Jaana Mursula Alavudelta sekä Elias, Aleksi, Onni, Antti ja Oona ostoksilla Tuurin kyläkaupassa.

Tuurin kyläkauppa

  • Sijaitsee Alavuden kaupungissa, ent. Töysän kunnan 500 asukkaan kylässä Tuurissa.
  • Toimitusjohtaja vuodesta 1994 Vesa Keskinen.
  • Suomen suurin tavaratalo. Vuonna 1994 kävi 1,5 miljoonaa asiakasta, vuonna 2017 kuusi miljoonaa asiakasta.
  • Suomen suosituin matkailukohde. Kyläkauppa. Hotelli OnnenTähti, 313-paikkainen karavaanarialue Onnela,
  • OnnenKenkä-monumentti.
  • Liikevaihto vuonna 1994
  • 28 miljoonaa euroa, vuonna 2017 110 miljoonaa euroa.
  • Henkilökuntaa 350, kesätyöntekijöitä noin 300.
  • Tuurissa 22.6.–5.8. MiljoonaTivoli Sariola, joka on alle 13-vuotiaille ilmainen.
Touko Pyykönen, 5, tuli äitinsä Minna Pyykösen kanssa Tuurin kyläkauppaan täydentämään autovalikoimaansa. Touko sai juttuseurakseen myös autoista kiinnostuneen kyläkauppias Vesa Keskisen.

Juna tuo, bussi vie – tai päinvastoin

Joukkoliikenne. Jäätelökioskin näköinen, kotoinen kiskobussi (junassa on wc) odottaa Seinäjoella IC-junat: Helsingistä kello 7.14 lähtevän, Tampereen kautta (lähtö 9.00) kulkevan ja Seinäjoelle 10.16 saapuvan että Oulusta 6.54 lähtevän ja Seinäjoelle 10.23 saapuvan IC-junan matkustajat.

Tulomatka junalla: Kiskobussi lähtee Seinäjoelta 10.34 ja saapuu Tuuriin 11.14. Kyläkauppa näkyy seisakkeelle. Kävelymatkaa on noin 300 metriä. Ähtärin asemalle saavutaan 11.30 ja Ähtärin eläinpuisto Zoon seisakkeelle 11.37. Kävelymatkaa kohteeseen on vajaa kilometri.

Paluumatka junalla: Jyväskylästä 16.25 lähtenyt kiskobussi pysähtyy Ähtärin eläinpuisto Zoon seisakkeella 18.13, Ähtärin asema 18.20 ja Tuurin seisake 18.35. Kiskobussi saapuu Seinäjoelle 19.13. Sieltä on yhteys 20.53 IC-junalla Helsinkiin, saapumisaika 23.44. Seinäjoelta on myös 21.08 yhteys Ouluun, jonne juna saapuu 0.05.

Linja-autoyhteys etelästä: Paunun ExpressBuss arkisin Helsinki Kamppi 8.05, Tampere 11.00, Orivesi 11.40, Ruovesi 12.15, Virrat 12.45, Ähtäri 13.25.

Paunun ExpressBuss arkisin: Ähtäri 14.25, Virrat 15.05, Ruovesi 15.35, Orivesi 16.10, Tampere 17.05, Helsinki 1940.

Autossa on wc, kääntyvät istuimet ja ilmastointi. Sekä juniin että busseihin on myynnissä edullisia nettilippuja.

Kommentoi »